(Kirkkoraamattu 1933/38: Hebr. 13:20-21)
Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen
liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen, hän
tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen
tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen
Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.
Jumala on rauhan Jumala. Hän
haluaa vain rauhaa. Sen vuoksi hän jo aikojen alussa laati suunnitelman, jonka
mukaan hän tulisi pelastamaan ihmiskunnan synnin orjuudesta ikuiseen rauhaan. Tätä
koskevat Jumalan antamat vanhan liiton lupaukset kulkivat Israelin kansan
mukana kautta sukupolvien. Israelin kansan temppelipalvelus ja uhrimenot olivat
esikuvia siitä, mitä nyt Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemisessa oli tapahtunut.
Vanhan liiton kaikki lupaukset olivat nyt tulleet täytetyiksi.
Nyt oli alkanut uuden liiton
aika. Sen sinettinä on Jeesuksen kuolema lammastensa edestä ja hänen
riemullinen ylösnousemisensa. Jeesus on suuri lammasten Paimen, joka kuoli
laumansa puolesta. Hyvänä Paimenena hän nousi kuolleista ja Ylipaimenena hän on
kerran palaava takaisin noutamaan laumansa ikuiseen rauhaan. Jeesuksen uhrilla
tuli yhdellä kertaa sovitetuiksi koko maailman synti. Se uhri riittää aikojen
loppuun sakka. Jeesuksen kuolema ja ylösnouseminen olivat samalla todiste
siitä, että vanhan liiton ennustukset olivat tulleet loppuun saakka täytetyiksi
ja ne ovat uuden liiton vakuutena meille. Sielujen pelastusta varten emme enää
tarvitse uhraamisia emmekä ylimmäisiä pappeja. Jeesus on meidän ylimmäinen pappimme
ja riittävä uhri. Sen saamme uskolla omistaa, muuta emme tarvitse.
SK 306:7 Jeesuksen kuolema,
kasteeni kallis, niissä on syntinen taivaaseen valmis.
Kun olemme saaneet äärettömän
velkamme anteeksi, emmekö me pyrkisi siitä kiitollisina seuraamaan pelastajamme
tahtoa. Mutta sehän ei meiltä ihmisiltä omin avuin onnistu. Vain Jumala voi antaa
meille voiman, halun ja tahdon tehdä sitä, mikä on hänelle hyvää. ”Se hyvä,
mitä me teemme, on Jumalan työtä meissä ja meidän kauttamme” Fil 2:12. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja pyytää
esirukoistusta kirjeen vastaanottajien puolesta. Keitä he olivatkaan, ei aivan
tarkkaan tiedetä, mutta saman rukouksen mekin saamme lausua itsemme ja toinen
toistemme puolesta.
Lopuksi kaikesta hyvyydestä
me saamme Jeesuksen Kristuksen kautta lähettää kiitoksen ja kunnian Jumalalle.
Amen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti