Vähäkyrö,
SK-lauluilta Srk-koti 28.12.2014
1
Moos 3: 1, 5, 15
Ensimmäinen
käsky vanhan Svebiliuksen katekismuksen mukaisesti kuuluu: ”Minä olen Herra,
sinun Jumalasi. Ei sinun pidä muita jumalia pitämän minun edessäni!” Käskyä
seuraa selitys: ”Meidän pitää pelkäämän ja rakastaman Jumalaa ylitse kaikkia ja
Hänen ainoan päällensä uskoman ja turvaaman.” Siinä on sanottu se ydin,
ensimmäinen asia, mitä Jumala meiltä ihmisiltä odottaa. Jumala haluaa, että me
ihmiset tunnustamme Hänen kaikkivaltiutensa ja alistumme sen suuruuden alle. Me
emme saa tavoitella itsellemme jumaluuden ominaisuuksia emmekä etsiä tai hakea
palvottavaksemme muita jumalia.
Mikä
oli maailman ensimmäinen synti? Kun käärme kuiskutteli Aatamille ja Eevalle
(1Moos 3:5) ”että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän
silmänne, ja te tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.” Jo silloin
kiusaaja yritti horjuttaa Jumalan kaikkivaltiutta noiden ensimmäisten ihmisten
keskuudessa ja nämä ihmiset lankesivatkin houkutukseen, että heistä tulee yhtä
viisaita kuin heidän ja koko maailman Luoja on. He toivoivat pääsevänsä Jumalan
tasolle. Seurauksethan me tiedämme. Lankeemuksen jälkeen heidän silmänsä
avautuivat näkemään tilansa. Jumala ajoi heidät pois paratiisista viljelemään
sitä maata, mistä Adam oli tehty. Ihminen oli Jumalan silmissä viljelysmullan
arvoinen, kuitenkin hän halusi päästä Jumalan tasolle.
Kuinka
Aatami ja Eeva niin herkästi uskoivat käärmeen sanat. Ensin käärme oli
valmistanut maaperää panemalla heidät epäilemään Jumalan sanoja. (1Moos 3:1)
"Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin
puista'?" Helppo oli ihmisen nyt nousta Jumalan käskyä vastaan, kun
luottamus sanaan oli selitetty mitättömäksi, kun käärme väitti Jumalan sanaa
naurettavaksi valheeksi.
Entä
tänään. Ympärillämme kaikuu edelleen käärmeen uskottelu: ”Onko Jumala todellakin
sanonut niin?” Tuo Jumalan Sanan arvovallan halventaminen näyttää päivä
päivältä vain kasvavan ja saavan ennen näkemättömät mittasuhteet.
Arvovaltaisetkin piirit ovat antautuneet käärmeen sanansaattajiksi. Sana
selitetään vanhentuneeksi ja nykyoloihin soveltumattomaksi.
Tänäänkin
ihmisellä on kova halu päästä Jumalan tiedon ja taidon tasolle, ehkä jopa sen
yläpuolelle. Edistyksen ja vapauden nimissä ollaan valmiit muuttelemaan luomisjärjestystäkin.
Kun mielet on vallannut epäilys Jumalan sanaa kohtaan, siitä on kiusaajan
helppo jatkaa. Oman hyvinvoinnin eteen ihminen saa tehdä mitä itse haluaa. Näin
me luulemme ja näin kiusaaja vahvasti meille uskottelee.
Kun
Jumalan kaikkivaltius on sivuutettu, kun sanan arvovalta on hävitetty, ihminen
on helppo saattaa kaikkiin muihinkin synteihin, jotka loppujen lopuksi ovat
viemässä meitä kadotukseen. Kun uskon selkäranka on taitettu, elämä täällä
ajassa saattaa jopa tuntua makealta, mutta mitä odottaa iäisyydessä.
Jumalan
Sanan arvovallan puolustamisessa meillä on paljon tehtävää. Meidän pitäisi
uskaltaa rohkeammin nousta puhumaan sen puolesta. Myös sanan tutkimiseen ja
lukemiseen meidän pitäisi käyttää enemmän aikaa. Koskaan emme harrasta liikaa
sanan tutkimista. Kun uskomme Jumalan sanan totuuteen ja tunnemme, mitä
kirjoitettu on, olemme lujempia torjumaan käärmeen kuiskutteluja.
Käärmekin
sai petoksestaan tuomion. (1Moos 3:15) ”Ja minä panen vainon
sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on
polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän."
Näin
jo ensimmäisen syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala toi ilmi
pelastussuunnitelmansa. Kerran oli tuleva hän, joka lopullisesti rikkoo
käärmeen pään. Hänen syntymänsä muiston juhlaa olemme juuriviettäneet. Jumala
täytti tämänkin lupauksensa. Iankaikkinen valta käärmeeltä on poissa, kun
Jeesus voitti Golgatan ristillä pahan vallat.
Vaikka
me uskommekin vahvasti Jumalan sanaan, mekin hairahdumme käärmeen
kuiskutuksiin. Emme me ole vapaita sanomaan ja osoittelemaan, että nuo toiset.
Meissäkin pahuus asuu. Meidänkin tekojen palkka on kadotustuomio. Emme voi
mennä peilin eteen ja todeta, että sieltä katselee hyvä ihminen. Kaikki olemme
monella tavoin nousseet Jumalan tahtoa vastaan.
Kun
kiusaaja kyselee sinulta, onko ”Jumala todella sanonut niin”, niin voit avata
Raamattusi ja näyttää sille, että tässä Jumala itse sanoo näin. Mene pois
kiusaaja, sillä minä uskon tähän Jumalan sanaan. Jeesuskin torjui kiusaukset
kirjoitettuun sanaan vedoten: ”Sillä kirjoitettu on…” Sinä saat uskoa myös
siihen ehdottoman aitoon Jumalan sanaan siitä, että kaikki sinun syntisi ovat
anteeksi Jeesuksen nimessä ja pyhässä kalliissa veressä. Se on totta tänäänkin.
Saat laulaa “Jeesuksen kuolo ja kasteeni kallis, niissä mä kurja oon taivaaseen
valmis” (SK 306:7)
Pysy
sanassa ja ole armosta autuas!
