SAMA PALKKA, TYÖSTÄ RIIPPUMATTA

Vähäkyrö seurakuntatalo 17.2.2019 SK-lauluhetki

Matt 20:8-16

Mutta kun ilta tuli, sanoi viinitarhan herra tilansa hoitajalle: 'Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeisistä alkaen ensimmäisiin asti.' Kun nyt tulivat ne, jotka olivat saapuneet yhdennentoista hetken vaiheilla, saivat he kukin denarin. Ja kun ensimmäiset tulivat, luulivat he saavansa enemmän; mutta hekin saivat kukin denarin. Kun he sen saivat, napisivat he perheen isäntää vastaan ja sanoivat: 'Nämä viimeiset ovat tehneet työtä vain yhden hetken, ja sinä teit heidät meidän vertaisiksemme, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.' Niin hän vastasi eräälle heistä ja sanoi: 'Ystäväni, en minä tee sinulle vääryyttä; etkö sopinut minun kanssani denarista? Ota omasi ja mene. Mutta minä tahdon tälle viimeiselle antaa saman verran kuin sinullekin. Enkö saa tehdä omallani, mitä tahdon? Vai onko silmäsi nurja sentähden, että minä olen hyvä?' Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi."

Muistamme tämän Evankeliumitekstin Jeesuksen vertauksen. Siinä viinitarhan isäntä palkkasi torilta työntekijöitä pitkin päivää ja sitten illalla maksoi heille kaikille saman palkan.

Kaupungin torilla pyörivät varsinaiset työmarkkinat. Siellä työtä vailla olevat ja työtä tarjoavat kohtasivat toisensa. Ei ollut yleissitovia työehtosopimuksia. Siellä työnantajat ja työntekijät sopivat palveluehdoista. Ehkä kysynnän ja tarjonnan mukaan syntyi jonkinlaisia yhtenäisiä palkkakäytäntöjä. Tänään se näytti olevan 1 denaari päivässä. Ehkä tuo oli summa, jonka työntekijä tarvitsi yhden päivän toimeentuloa varten.

Meidän ajassamme puhutaan paljon samapalkkaisuudesta, samasta työstä on kaikkien saatava sama palkka.  Se on hyvä periaate, johon kannattaa pyrkiö. Mutta vertauksen isäntä maksoikin kaikille saman palkan, vaikka viimeiset olivat tehneet ehkä vain tunnin työtä ja toiset koko pitkän 12 tuntisen päivän. Ehkä isäntä palkkasikin viimeksi tulleet säälistä. Eihän yhtä tuntia varten kannattanut tosiasiassa ketään palkata. Ehkä isäntä tunsi entuudestaan nuo ihmiset, jotka olivat torilla jääneet myöhään iltapäivään palkkaamatta. Ehkä he eivät olleetkaan kaikkein tehokkaimpia työntekijöitä, mutta pitihän heidänkin tulla toimeen.

Näin pitkälle viety samapalkkaisuus ei ollut kuitenkaan kaikkien mieleen. Nurinaa syntyi pidemmän työpäivän tehneiden keskuudessa, vaikka he olivat saaneet täysin sopimansa palkkasumman. Nyt he odottivat saavansa sitten yli aamulla sovitun päiväpalkan, kun kerran yhden tunnin työtä tehnytkin sai saman heidän sopimansa päiväpalkan.

Täällä ajassa tarvitsemme palkkaa ajallista elämää varten. On tärkeää, että palkka on oikeudenmukainen ja tasapuolinen. On tärkeää, että tulisimme palkalla toimeen.

Vertauksensa alussa Jeesus sanoo, että vertaus kuvaakin taivasten valtakuntaa. Siellä on toisin. Isäntä jakaa omastaan täysin oman harkintansa mukaan. Ei ole merkitystä sillä, onko ihminen ollut ahkera ja hyvä työntekijä. Jumala ei maksakaan korvausta ansion tai tehdyn työn mukaan, vaan hän jakaa hyvyyttään armosta. Sen vuoksi päivän kirkkovuoden aihe onkin ”Ansaitsematon armo”.

Jumala, viinitilan isäntä, on hankkinut palkkarahat kalliisti uhraamalla oman poikansa. Palkkarahasto on niin suuri, että se ei hupene koskaan. Siitä hän voi jakaa oman tahtonsa mukaan, ilman kenenkään ihmisen ansiota. Aamu kuudelta töihin tullut ja ilta viidenmaissa aloittanut ovat aivan yhtä lailla oikeutettuja tähän hyvyyteen. Ystäväni! Sinäkin saat täyden palkan, kaikille on tarjolla sama palkka. Älkäämme sen vuoksi kadehtiko ketään. Kaikki halukkaat saavat armosta saman asteikon mukaan. Saamme kaiken, mitä taivasmatkallamme tarvitsemme. Sillä isäntä maksaa meidän kaikki syntimme ja hän vie meidät luokseen taivaaseen. Otetaan ansaitsematon armo ilolla vastaan eikä nurista, että joku toinenkin mielestämme huonompi osainen, saa samalla mitalla. 

Siioninkannel 348
 1. Autuas aivan armosta vain, / lahjaksi taivaan autuuden sain. / Anteeksianto loppumaton / Herralta saatu on. / Jeesus, Jeesus, sun on kunnia / täällä nyt ja kerran taivaassa! / Kuoleman voitit Golgatalla, / aamen, halleluja!
2. Maailma aivan autuas on: / kuolema Herran toi sovinnon. / Vangiksi kun veit vankeuden, / pois otit orjuuden. / Jeesus, Jeesus, sun on kunnia / täällä nyt ja kerran taivaassa! / Kuoleman voitit Golgatalla, / aamen, halleluja!
3. Kiitos, oi Jeesus, lapsesi saan / olla jo aivan tällaisenaan. / Syntinen yksin kuolemassas / on pyhä, vanhurskas. / Jeesus, Jeesus, sun on kunnia / täällä nyt ja kerran taivaassa! / Kuoleman voitit Golgatalla, / aamen, halleluja!
4. Aamen soi maassa, taivaassakin, / laulamme mielin turvallisin. / Soi sana kallis, muuttumaton: / aamen, se näin vain on. / Jeesus, Jeesus, sun on kunnia / täällä nyt ja kerran taivaassa! / Kuoleman voitit Golgatalla, / aamen, halleluja!