sunnuntai 17. joulukuuta 2017

OSOITA KARITSAA!


Tervajoen rukoushuone, Adventtiseurat 17.12.2017

(Kirkkoraamattu 1933/38: Joh. 1:35-37)
Seuraavana päivänä Johannes taas seisoi siellä ja kaksi hänen opetuslapsistansa seuranaan. Ja kiinnittäen katseensa Jeesukseen, joka siellä käveli, hän sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa!" Ja ne kaksi opetuslasta kuulivat hänen näin puhuvan ja seurasivat Jeesusta.

Mitä sitten olikaan tapahtunut edellisenä päivänä?
Edellisenä päivänä Betaniassa oli Jeesus tullut Johannes Kastajan luo ja pyytänyt häntä kasta­maan itsensä. Tuossa tilanteessa Johannes sanoi merkittävän todistuksen: ” Jumalan Karit­sa, joka pois ottaa maailman synnin”. Tuo to­dis­tus vie ajatuksemme Pitkäänperjantaihin ja Jesajan kirjan 53 luvun ennustukseen: ”Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lam­mas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut.” Tämän tapahtuman taustana ovat Israelin kansan lähtö Egyptin orjuudesta. Silloin ne israelilaiset perheet, jotka olivat Jumalan käskyn mukai­sesti ovipielet sivelleet karitsan verellä pelas­tui­vat. Jo silloin karitsan veri pelasti israelilai­set. Näin vahvasti jo Vanhassa Testamentissa todistetaan Jeeuksen tulemisesta. Samalla huommamme, kuinka kaikki kirkkovuoden juhlat lopulta tähtääväät samaan, ihmiskunnan pelastamiseen synnistä.

Myös nyt seuraavana päivä oltiin koolla Betaniassa, kylässä, jossa oli myös Martan, Marian ja Laruksen koti. Karttojen mukaan nykyien Betania sijaitsee 20- 30 km etäisyydellä Jordanin virrasta, aivan Kuolleenmeren pohjoisrannasta. Johanneksella oli seuranaan kaksi hänen opetuslastaan. Johannes Kastajahan oli Jeesuksen sukulainen. Jodenkin tietojen mukaan heidän äitinsä olisivat olleet serkkuja, mutta tätä tietoa ei Raamatun sana meille vahvista. Raamattu vahvistaa kyllä, että Elisabeth ja Maria olivat sukulaisia keskenään. Näin tämän perimätiedon mukaan olisivat Jeesus ja Johannes Kastaja olleet keskenään pikkuserkkuja, mutta Johannes ei todennäköisesti entuudestaan tuntenut Jeesusta. Vasta Jeesuksen kastehetken tapahtumat avasivat Johanneksen tuntemaan Jeesuksen Jumalan Karitsaksi.

Nyt päivää myöhemmin olivat Johannes Kastaja ja hänen kaksi opetuslastaan olivat siis jälleen koolla. Toisen noista Kastajan opetuslapsista Raamattu mainitsee nimeltä. Hän on Andreas, Pietarin veli, mutta toisen niemä ei mainita. Tapahtumien tarkasta kuvaamisesta voimme pääteellä, että hän oli itse evankeliumin kirjoittaja Johannes. Tapahtumalla on ollut kirjoittajalle todella suurta merkitystä. Tilanteessa nyt oli mukana siis kaksi Johannesta, joita ei pidä sekoittaa keskenään. Evankelista Johannes oli kalastaja Sebedeuksen ja vaimonsa Salomen poika. Toinen heidän pojistaan oli Jaakob nimeltään. Jeesus ja Sebedeuksen pojat olivat todennäköisesti serkkuja keskenään, joskaan sillä ei ole meidän uskomme kannalta merkitystä. 
Varmaan Johannes Kastaja oli kertomassa noille Galilean kalastajille edellispäivän tapahtumista ja siitä, miten hän silloin näki Pyhän Hengen laskeutuvan Jeesuksen päälle. Silloin hänelle oli selvinnyt, että Jeesus oli todella se luvattu ja pitkäään odotettu Messias. Nyt heidän siinä keskustellessa kulki Jeesus heidän ohitseen. Silloin Johannes Jeesusta osoittaen toisti nuo edellispäivänä lausutut sanat: ”Katso Jumalan Karitsa”. Myös se toinen Johannes Kastajan paikalla olleista opetulapsista Andras kuuli nämä sanat, jotka kuultuaan Johannes sekä Andreas seurasivat Jeesusta. Näin Johannes Kastaja lähetti omat opetuslapsensa Jeesuksen ensimmäisiksi opetulapsiksi. Ei Johannes Kastaja ollut kateellinen, vaan hän jopa työnsi omat oppilaansa seuraamaan Jeesusta. Johannes Kastajan tuli vähetä ja Jeesuksen kasvaa. Johanneksesta tuli se opetuslapsi, jota Jeesus erityisesti rakasti.

Karitsa poisotti koko maailman synnin. Ei yksittäisiä valittuja syntejä, vaan hän otti kantaakseen koko maailman totaallisen pahuuden taakan. Hän syntyi Betleheimin seimeen, kuoli Golgatan sistillä, ylösnousi ja astui taivaaseen. Jumalan Karitsan uhriveri vuosi Golgatalla meidänkin kaikkien syntien sovitukseksi, sinun ja minun. Karitsan veressä on sinullekin anteeksiantamus ja iankaikkinen elämä tarjolla. Saat sen uskolla omistaa ilman mitään vastasuoritusta. Kaikki on valmiina.

Maailma ynmpärillämme näyttää synkältä. Aurinko on alimmillaan. Jumalan Sanan vastustus kasvaa. Uskomme joutuu tiukille. Yhteiskunta on luopunut Jumalan tahdon noudattamisesta. Kirkkoa kritisoidaan. Kaikkinainen ahdistus kasvaa. Väkivalta lisääntyy. Tämä on kyllä totuus, mutta se ei parane sillä, että me voivottelemme ja voimamme kuluttaen etsimme ja nimeämme syyllisiä. Vaikka kaikki piispat ja ministerit vaihdettaisiin, niin vanha aatu jää jäljelle tähän maailmaan. Ei pahuus pahkuloimalla poistu. Ainut keino, miten voimme tilannetta parantaa, on avata nyrkit ja ristiä sormet rukoukseen kansamme, kirkkomme ja koko maailman puolesta. Iloiten armon osallisuudesta saamme rohkeasti sukulaiskunnastamme alkaen aina maailman ääriin saakka osoittaa Jeesusta ja sanoa ”Katso Jumalan Karitsa, joka poisotti sinun syntisi”. Seuraa häntä. Täällä ajassa ei pahuus koskaan lopullisesti häviä, mutta Karitsan seuraaminen helpottaa meidän omaa elämäämme ja ennen kaikkea se avaa meille taivaan portit ja pääsyn ikuisen Joulujuhlaan.