MIHINKÄ USKON?

Vähäkyrö srk-talo SK-hetki 12.01.2020

(Kirkkoraamattu 1933/38: Gal. 3:26-27)

26. Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa.

27. Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.

"Sillä te olette kaikki uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuk­sessa." Usko on se kanava, jonka avulla Jumalan lapseutta ylläpidämme.

Mutta minkä uskon? Mitä me saamme uskoa? Oikea Ju­malan lap­sen usko on luottamusta siihen, että Jeesus Kristus on Juma­lan Poi­ka, jonka Jumala antoi ristiinnau­littavaksi meidän syntiemme sovi­tuk­seksi. Luottamusta siihen, että kaikki syn­timme ovat Golgatan ris­tillä sovitetut. Saam­me käydä Juma­lan eteen suurina syntisinä, tunnus­taa virheemme ja uskoa ne anteeksi saaduiksi. Viisaalle järjelle tämä kaikki on käsittämätöntä, mutta lapsenmieliset siitä saa lohtua ja rauhaa. Nämä ovatkin uskon asioita ei järjen asioita.

Syntymästämme olemme Adamin sukua, syntisyyteen syn­tyneitä, perisynnin alaisia. Mutta kasteessa synnyimme uudelleen. Synnyimme Jumalan lapseksi. Silloin meidät lii­tet­tiin tai­vaan per­he­vä­keen. "Kaikki te, jotka olet­te Kris­tukseen kaste­tut, olette Kris­tuksen päällen­ne pu­ke­neet".

Lapseudesta seuraa perintöoikeus. Se oikeus on voimassa koko lapsen elinajan, vaikka se taloudellisesti toteutuukin vasta myöhemmin. Vain kun me arvos­tamme kas­teessa saa­maamme tai­vaallista perin­töosaa, päivit­täin vaalimme ja yllä­pi­dämme sitä, silloin meille on pe­rintöoi­keu­desta hyötyä. Kerran saatu perintöoikeus on aina olemassa, mut­ta hyö­dymmekö sitä, se riippuu meis­tä.

Mikä on Jumalan lapsen perintöosa? Kannat­taako sen eteen vaivaa nähdä? Jumalan lap­sen perintöosa on ian­kaikkinen elämä taivaan ihanuudes­sa, ikuinen kiitosjuhla. Emme voi sitä edes sanoin kuvata tai ymmärtää. Se on niin ihanaa, että sitä kannat­taa olla vastaanotta­massa, kun Jumala sitä armosta meille tarjoaa.

Vaikka vuosia on meille kertynyt enemmän tai vä­hemmän, saamme olla edel­leen­kin Ju­ma­lan lap­sia. Meillä kaikilla on edelleen lupaus Juma­lan lapsen perintöosasta. Saamme ol­la nauttimassa tuos­ta perinnöstä jo nyt. Saamme jatkuvasti palata kasteessa saamaam­me syntien anteeksisaami­seen. Näin me teemme, kun käymme nöyränä Jumalan eteen ja tun­nustamme hiljaa mielissämme Hänelle kaikki pahuutemme ja syntimme. Ja Jumala Sanansa kautta julistaa Si­nulle "Sinun kaikki syntisi ovat an­teeksiannettu Jeesuksen nimessä ja kalliissa uh­riveressä. Saat uskoa kaikki synti­si anteeksi aina rauhaan ja iloon saakka. Sinä saat vastaan­ottaa Jumalan armolahjan.

Py­hä­ kas­teemme an­taa sii­hen oi­keu­den. Niin paljon kun päiviä meille vielä suo­daan­kin, kaikkien nii­den aikana saamme olla Ju­malan lap­sia, päivän vanhoja. Siitä iloit­kaamme jo nyt. Mutta kerran kun suuri pe­rinnönjako tapahtuu, perilliset kootaan yhteen saamaan osuutensa taivaan perintökalleuksis­ta. Olem­me­ko silloin las­ten jou­kos­sa? Tun­nus­taa­ko isä mei­dät lap­sik­seen? Olemme­ko elä­neet Hänen per­hees­sään? Näitä on hyvä mie­tiskel­lä nyt, eikä vasta silloin. Mutta nyt me saamme jo nyt kiittää kuulumisesta Jumalan perheväkeen.!