SYYTTÄJÄ VIRALTA

Laihia srk-talo 30.9.2013

Ilm. 12: 7-12
Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan Paholaiseksi ja Saatanaksi, tuo koko ihmiskunnan eksyttäjä, syöstiin maan päälle, ja samoin syöstiin alas sen enkelit. Minä kuulin, kuinka taivaassa sanottiin kovalla äänellä:
   - Nyt on pelastus tullut,
      meidän Jumalallamme on kuninkuus ja mahti
      ja hänen Voidellullaan valta.
      Nyt on Syyttäjä syösty alas,
      tuo, joka meidän Jumalamme edessä
      syytti veljiämme päivin ja öin.
      He voittivat hänet,
      Karitsan veri ja heidän todistuksensa
      toivat heille voiton.
      He eivät säästäneet henkeään
      vaan olivat valmiit kuolemaankin.
      Iloitkaa siis, taivaat
      ja te taivaiden asukkaat!
      Mutta voi maata ja merta -
      Saatana on laskeutunut teidän luoksenne!
      Se on raivon vallassa, sillä se tietää,
      että sen aika on lyhyt.

Ilmestyskirjassa useasti soi taivallinen kiitoshymni. Niin tässäkin tekstissä taivaasta kuului ylistys kovalla äänellä. Sanasta emme yksiselitteisesti näe, oliko ylistyksen takana todellinen, aitojen enkelien kuoro, vai lauloiko ylistystä se suuri, perille päässeiden joukko, joka on valkaissut vaatteensa Karitsan veressä? Laulajat kuitenkin puhuttelevat syntisiä veljikseen. Näin voimme ehkä päätellä, että laulajina on perille päässeiden kuoro.

Mikä oli kiitoksen syy? Taivaassa Mikael ja hänen enkelinsä olivat käyneet taisteluun lohikäärmettä vastaan. Lohikäärme hävisi taistelun ja tuli syöstyksi ulos taivaasta maanpäälle.

Ihmettelet varmaan, mitä varten saatana ylipäätään oli taivaassa? Hän kuului Jumalan luomiin taivaallisiin olentoihin, jolla oli oma tehtävänsä. Hän toimi syyttäjänä. Hänen tehtävänä oli osoittaa se, missä ihmiset olivat rikkoneet Jumalan lain määräyksiä. Tässä tehtävässä hän oli todella ahkera ja totuudenmukainen. Hän toimi syyttäjänä päivin ja öin. Nykyään voitaisiin sanoa, että hän työskenteli 7/24.

Jumala oli antanut lain, jonka täydellistä täyttämistä hän vaatii ihmisiltä. Jumala ei koskaan sanojaan muuta, vesitä eikä kadu. Laki oli annettu ja se pysyy. Se muodostui kaikille ihmisille taivaaseen pääsyn esteeksi, koska kukaan ihminen ei sen määräyksiä voinut täyttää. Kun Jumala kuitenkin rakasti luomaansa ihmiskuntaa, hän halusi ihmisten pelastuvan, vaikka he olivatkin rikkoneet annettuja määräyksiä. Jumala ei tässäkään tilanteessa kumonnut lakia, vaan otti lain rikkomisen aiheuttamat seuraamukset itse kannettavakseen. Hän lähetti Poikansa maailmaan, syntymään ihmiseksi, elämään täydellisen, Jumalan tahdon mukaisen elämän. Hänen päälleen Jumala sitten sälytti koko maailman synnit ja antoi oman Poikansa kuolemaan Golgatan ristillä. Jeesus kävi täällä maanpäällä taistelun saatanaa vastaan ja voitti hänet. Näin lain vaatimukset ihmiskunnan puolesta tulivat täytetyksi taivaassakin.

Bo Giertz kirjoittaa: ”Jumalan Poika syntyi Jumalan kansan jäseneksi. Saatana kävi taisteluun maan päällä ja hävisi. Tämä vaikutti ratkaisevasti siihen, mitä tapahtui taivaassa. Miikael ja hänen enkelinsä käyvät sotaan saatanaa ja hänen kannattajiaan vastaan.” Tämän taistelun tuloksena saatana, lohikäärme tuli heitetyksi alas taivaasta. Kun Jeesus oli täyttänyt lain kaikkien ihmisten puolesta, ei taivaassa enää tarvittu syyttäjää.

Saatanan ote taivaassa oli murtunut, mutta maanpäällä hän raivoaa yhä rajummalla voimalla. Koska hänellä ei ole enää taivaassa mitään valtaa, hän yrittää eksyttää ihmiset jo täällä ajassa. Saatana näkee, että hänen aikansa maanpäälläkin lähenee loppuaan. Hän käyttäytyy kuin kaikki tyrannit ja despootit ovat kautta kaikkien aikojen käyttäytyneet, kun he ovat nähneet valtansa lopun häämöttävän. He pistävät kaikki voimansa peliin, kaikki reservit lähetetään taisteluun. Otteet käyvät yhä kovemmiksi, suorasukaisemmiksi ja yhä häikäilemättömiksi, kunnes naamiot riisutaan ja pahan todelliset kasvot paljastuvat.

Ensimmäisessä syntiinlankeemuksessa käärme sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?" Sitä taivaasta alas syösty kiusaaja syöttää meille tänäänkin, yhä rajummalla tavalla. Onko Jumala todella sanonut? Hän hyökkää Jumalan sanan arvovaltaa vastaan. Hän yrittää tehdä Jumalan sanan mitättömäksi murentamalla sitä pala palalta niin, että ihmiset luopuisivat siitä kokonaan. Kun luovumme sanasta, luovumme uskosta, luovumme iankaikkisesta elämästä. Olemme silloin iankaikkisen kadotuksen omia. Taistelu meidän sieluistamme on käynnissä, mutta se ei kestä kauaa. Yritetään Jumalan voimalla kestää vielä vähän aikaa.

Saamme yhtyä tänäänkin voittajien kiitoshymniin. Jeesuksen ristinkuoleman ansiosta on pahan valta jo voitettu. Kaikki pahuus on poissa taivaasta, syyttäjä on pantu viralta. Karitsan veri on tuonut meille voiton. Kaikki on puolestamme tehty valmiiksi. Meille tarjotaan iankaikkista elämää armosta vastaanotettavaksi. Pysy sanassa ja usko sen lupausten mukaisesti kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Iloitkaa siis, taivaat ja te taivaiden asukkaat.

IRTI ORJUUDESTA

 

  22.9.2013 Kurikka srk-talo Siionin Kanteleen laulujuhla

Gal. 5: 1 Vapauteen Kristus meidät vapautti. Pysykää siis lujina älkääkä alistuko uudelleen orjuuden ikeeseen.

Me pohjalaiset olemme tottuneet pitämään itseämme ”vapaan maan vapaina talonpoikina.” Olemme vapaita, emme niin muodoin tunne tarvitse enää mitään Vapahtajaa.

Yhteiskunnallisesti saatamme olla vapaita. Entä hengellisesti, olemmeko todella vapaita? Synti orjuuttaa meitä. Pieni lapsi syntymästään saakka kantaa jo Adamista periytyvää perisynnin takkaa. Joka päiväisessä elämässämme me rikomme lisää ja lisää Jumalan tahtoa vastaan ja joudumme yhä syvemmälle kadotuksen ja kuoleman pauloihin. Vaikka vain harvat syyllistyvät suuriin rikoksiin, eikö meidän kaikkien mielissä kuitenkin asu ahneus, valehtelun halu, taipumus haureuteen, uskottomuuteen ja kaikenlaiseen Jumalan tahdon vastaiseen elämään. Ainakin ajatuksissamme me näihin tekoihin syyllistymme. Voitkos sanoa olevasi näitä vapaa?

Vanhan Liiton laki vaatii meitä tekemään sitä ja tätä. Perinnäissäännöt vielä lisäävät vaatimuksia elämäntapaamme kohtaan. Oman aikamme ympäristö, ihmiset myös asettavat meidän elämällemme monenlaisia vaatimuksia. Et voi elää vapaasti tahtomallasi tavalla. Eikös ahdista? Voitko sanoa olevasi näistä vapaa?

Mutta tänään meille Jumalan pyhä sana julistaa: ”Vapauteen Kristus meidät vapautti”. Ei hän poistanut maailmasta syntiä. Ei hän kumonnut lain vaatimuksia. Ne ovat edelleen voimassa täydessä ankaruudessaan. Jeesus vapautti meidät kärsimällä meille kuuluvan rangaistuksen. Hän täytti kaiken lain meidän puolestamme. Hän kantoi ruumiissaan meidän syntimme Golgatan ristille. Kaikki meidän rikkomukset ovat sovitettu Jeesuksen ansiosta. Me saamme uskoa ne poispyyhityksi.

Jeesus poisti meiltä kaiken hengellisen ahdistuksen ja painolastin. Iankaikkisen elämämme kannalta hän teki kaikki tekemisen valmiiksi. Meille ei jäänyt mitään tekemistä. Ystävä! Ei sitten yhtään mitään. Saamme vastaanottaa avoimen taivaan täysin valmiiksi tehtynä. Saamme käydä valmiiksi katettuun juhlapöytään. Meidän ei tarvitse elää riittämättömyyden ahdistavassa epävarmuudessa. Aivan turha on meidän näännyttää itsemme tekemisessä, jolla emme voi tippaakaan asiaamme auttaa. SK laulussa 337 laulamme ”Vaan miksipä autuutta ansaitsemaan, kun Jeesuksen tähden sen lahjaksi saan”. ”Siis rauhassa kuljen nyt kotia päin ja laulelen armonsa turvissa näin”. Levollisien mielin saamme kulkea eteenpäin, rauhassa iloisella mielellä kiitosta laulellen.

Iankaikkisuuden murheista olemme vapaat. Kun Vapahtajan valmistama armo kirkastuu, se herättää meissä rakkauden Jumalaa ja Jeesusta kohtaan. Kun tajuamme kuinka valtavan velan olemme saaneet anteeksi, se herättää armahtavaa mieltä lähimmäisiämme kohtaan. Samalla se myös herättää omantuntomme noudattamaan elämässämme Jumalan tahtoa. Se ei ole kuitenkaan vaatimus, vaan se halu nousee kiitollisuudesta. Kilvoittelu Jumalan tahdon seuraamisessa ei ole vaatimus vaan seuraus saadusta lahjasta.

Rauha iankaikkisuuden suhteen vapauttaa meidät myös ihmisvaatimusten orjuudesta. Kun meillä on rauha mielissämme, emme välitä mitä muut meistä ajattelevat. Olemme maailman onnellisimpia ihmisiä, onhan meillä taattuna iankaikkinen elämä. Mitä väliä sillä on mitä meistä ihmiset ajattelevat, kun Jumala on edestäni uhrannut oman poikansa. Jumala rakastaa meitä. Jumalalle olen arvokas ja se riittää meillekin.

Jumala tarjoaa meille pelastuksen uskolla vastaanotettavaksi. Ellemme usko näitä valtavia asioita tosiksi omalle kohdallemme, ne jäävät meidän osalta turhiksi. Ilman meidän uskoamme Jeesus on turhaan käynyt Golgatan ristinkuolemaan. Ystävä rakas! Sinä saat juuri nytkin kantaa murheesi ja kaikki mieltäsi painavat pahat tekosi Jumalan eteen, saat katuen pyytää niitä anteeksi, mikä ihaninta, saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Ystävät, onhan niin, että me tarvitsemme kipeästi Vapahtajaa tänään ja joka päivä, joka hetki. Jeesus on sinun Vapahtajasi, olet hänen omansa. Ei palata enää takaisin orjuuteen, vaan kuljetaan Jumalan rakkauden ympäröiminä eteenpäin. Kiusaaja yrittää saada meitä palaamaan entiseen ahdistavaan orjuuden, oman tekemisen tilaan. Emmehän me halua enää siihen palata. Saamme jatkaa laulua ”Kun Jeesuksen rakkaus voimani on, se rauha ja riemu on loppumaton.” Toivokaamme, rukoilkaamme, että Pyhä Henki lähettäisi tähän riemuitsevaan joukkoon yhä uusia laulajia myös täältä lakeuden kansan keskuudesta.

 

KIITTÄKÄÄ JOKA TILASSA!

Vähäkyrö, SK-lauluilta 1.9.2013

1.Tess. 5: 16-24
"Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Älkää sammuttako Henkeä, älkää väheksykö profetoimisen lahjaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Pysykää erossa kaikesta pahasta.

Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa."

Tulipa siinä meille käskyjä ja kehotuksia yhdellä kerralla. Iloitkaa, rukoiltaa, kiittäkää - aina ja lakkaamatta. Varmaan heti nousee mieliimme ajatus: en jaksa, en voi, en jaksa. Kun talous on kuralla, työttömyys uhkaa, nälkä kurnii ovella, terveys reistailee. Ole siinä sitten iloinen ja kiitollinen. Näyttää, että apostoli panee meidät kohtuuttomien vaatimusten eteen.

Kohtuuttomia vaatimukset ovatkin meidän inhimillisille voimillemme. Apostoli osoittaakin nämä sanat Jeesuksen omille. Kun meille on armo kirkastunut ja elämme lähellä Jeesusta, alamme näkemäänkin asioita toisella tavalla. On olemassa paljon asioita, joista voimme iloita ja kiittää aina, olipa ajalliset olosuhteen millaiset hyvänsä. Esimerkiksi joka hetki voimme kiittää siitä, että kaikki meidän syntimme ovat sovitetut Jeesuksen nimessä ja veressä. Voimme kiittää siitä, Jeesus on lähellämme, hän hoitaa ja varjelee meitä. Vaikka ulkonaisesti näyttää kurjalta, kuitenkin on paljon asioita, josta voimme kiittää. Ehkä emme voi kaikesta kiittää, mutta kuitenkin kaikessa, kaikissa tilanteissa on aihetta kiitokseenkin.

Samoin voimme kauhistella jatkuvan rukouksen vaatimusta. Se ei tarkoita jatkuvaa rukousasennossa ja kädet ristissä olemista, vaan Jumalaan luottamisen asennetta elämäämme.

Sitten apostoli kehoittaa: ”Koetelkaa kaikkea”. Tämä ei tarkoita, että meidän pitäisi antautua kaikenlaisiin kokeiluihin ja seikkailuihin. Vaan meidän tulee Jumalan sanan ilmoitusta vastaan testata kaikkea kuulemaamme hengellistä opetusta. Paljon on harhaanjohtavaa opetusta, joka kuitenkin kuulostaa aidolta. Kaikki, joka ei läpäise testiä Jumalan sanan kanssa, on hylättävä ja kaikki se mikä kestää Jumalan sanan ilmoituksen, on pidettävä ja sen mukaan elämää ohjata. Julistuksen tutkiminen vaatii suurta viisautta ja tarkkuuta. On myös vaara, että hylkäämme terveenkin opetuksen tai sitten käännymme väärän opetuksen johdosta harhapoluille.

Ihmisvoimat, meidän kykymme, meidän viisautemme, ne eivät näihin vaatimuksiin riitä. Mutta saamme kaikkeen tähänkin pyytä voimaa Jumalalta. Rakkaudessaan Hän antaa meille mitä näkee meidän tarvitsevan. Ja sen jälkeen saamme taas kiittää. Laulussa lauletaan: "Niin paljon ois lapsella aihetta kiittää."

Siis ” Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa.”