Vähäkyrö
srk-talo. Siioninkannel-hetki
19.09.2020
APT 20:32
”Ja nyt minä uskon teidät Jumalan ja hänen armonsa sanan
haltuun, hänen, joka on voimallinen rakentamaan teitä ja antamaan teille
perintöosan kaikkien pyhitettyjen joukossa.”
Apostoli oli kulkenut kolme vuotta opettaen seurakuntaa Efeson alueella. Oli rakennettu yhteisestä jumalan sanasta. Oli tapahtunut suuriakin asioita oli laulettu kiitosta Jumalalle. Nyt hänellä kuitenkin oli edessä matka Jerusalemiin. Ehkä enempi kuin matka, Paavalia murehdutti vastaanotto määränpäässä. Ei ollut ensinkään varmaa voiko hän tätä Efeson joukkoa enää koskaan tavata. Jerusalemissa saattoi odottaa kiinniottaminen, kenties teloituskin.
Yhdessä ollessa oli oltu vahvoja. Oli paneuduttu sanaan, oli nautittu kristillisestä yhteydestä. Mutta vaara uhkasi myös tätä Efesson seurakuntalaisten joukkoa. Ei oltu vielä uskossa vahvoja. Kiusaaja heitäkin vaani ja maailma ahdisti.
Me olemme nyt yhdessä koolla Jumalan Sanasta rakentumassa ja Hänelle kiitosta laulan. Helppo on meidänkin yhdessä olla varmana ja vahvana. Mutta pian on meidänkin mentävä jälleen omiin työympäristöihin keskelle maailman hyörinää ja pandemian pelkoa. Olemmeko me vielä silloin vahvoja? Saatana yrittää kaikin tavoin kammeta harhaan. Maailma ahdistaa. Kuinka tässä lopuksi käy? Ei kilvoitus näytä ollenkaan selvältä. Mielessä on myös kysymys: Tapaammeko vielä?
Tilanteeseen ei minulla ole muuta lisättävää, kuin mitä Paavalikin sanoi: "Nyt minä uskon teidät Jumalan ja Hänen armonsa sanan haltuun". Sen sanan turviin saamme jäädä. Se rakentaa ja vahvistaa meitä uskovia. Se rakentaa seurakuntaa, kristittyjen yhteyttä. Mutta sana myös opettaa tuntemaan totuuden ja tuo meille ihanan taivaallisen perintöosan. Se jos mikään on hyvä osa. Sanassa on voima. Sana tuo keskellemme armon. Se on Jumalan työväline, jolla taivaasta armoa meille ammennetaan, runsaasti ylenmäärin. Jääkää SEN Sanan varaan, joka todistaa: "Kaikki sinun syntisi ovat anteeksi annetut Jeesuksen nimessä ja veressä". Ei huolta, ei murhetta. Synnit ovat anteeksi, perintöosa taivaassa. Jos tämä yhteinen hetki jäisikin viimeiseksi, tapaamme täydellisessä juhlassa. Se tapaaminen on varma, kunhan emme Sanasta ja siinä olevasta Jeesuksesta luovu. Jääkää siis Jumalan ja Hänen armonsa sanan haltuun.