EPISTOLA-SANANEN 25.2.2021

 

(Kirkkoraamattu 1933/38: Jaak. 1:2-4)
Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä. Ja kärsivällisyys tuottakoon täydellisen teon, että te olisitte täydelliset ja eheät ettekä missään puuttuvaiset.

Uudessa testamentissa mainitaan kolme Jaakob-nimistä miestä. Yleisesti tämän kirjeen kirjoittajan uskotaan olleen Jeesuksen veli, jolle Jeesus ilmestyi ylösnousemisensa jälkeen. Kirje on osoitettu kahdelletoista hajalla asuvalle sukukunnalle. Näin se on osoitettu uuden Israelin jäsenille, jotka hekin asuivat hajallaan Rooman valtakunnassa, näin meillekin uuden Israelin jäsenille.

Ensimmäinen asia tässä sanassa on se, että myös kristityt joutuvat monenlaisiin kiusauksiin ja koetuksiin, vainoihinkin. Eivät he ole näistä vapaita. Niihin tulee meidänkin varautua. Näin on ollut kautta koko kristikunnan historian. Sana rohkaisee meitä kestämään vaikeitakin aikoja ja ettemme menettäisi toivoa. Koettelemukset ovat merkki siitä, että kristitty on oikealla tiellä.

Sen vuoksi kirjeen kirjoittaja kehottaa meitä jopa olemaan iloisia siitä, että olemme vainottuja. Jeesus itsekin ylisti vainottuja autuaiksi. Koettelemukset eivät ole ainoastaan merkki oikean tien kulkemisesta, vaan niistä voi olla meille jopa hyötyä. Ne ovat kristitylle tavallaan harjoitusta, jotka kehittävät uskonelämää ja kärsivällisyyttä, niin kuin urheilija kehittyy ankarissa harjoituksissa kestävämmiksi urheilijoiksi. Niistä ihmiset saavat Jumalan avulla hengellistä voimaa ja kestävyyttä päästäkseen lähemmäksi päämäärää, täydellisyyttä.

Voimme kysyä miksi Jumala sallii maapalloa vaivaavan epidemian. Voisiko se olla kasvattamassa meitä uskon nöyryyteen ja kärsivällisyyteen.

Nämä Jaakobin ohjeet ovat meille vaellusohjeiksi kristillisen elämän tiellä. Ei meidän uskossa kasvaminen ja vastoinkäymisistä oppinen yhä paremmaksi kristityksi voi koskaan saavuttaa sellaista päämäärää, että se kelpaisi iankaikkiseen elämään pääsyksi. Aina me joudumme ja onneksi saamme turvautua Jeesuksen omilla kärsimyksillään meille hankkimaan pelastukseen. Me kaikki voimme nöyrtyä Jumalan edessä ja rukouksissamme yhdessä pyytää, että Jumala jo ottaisi tämän koronakoettelemuksen pois. Ennen kaikkea saamme iloita ja kiittää, että Jeesus on omalla viattomalla kärsimisellään maksanut meidän koko syntivelan ja avannut meille taivaan ovet iankaikkiseen iloon. Sen saamme tänäänkin armosta, uskon kautta omistaa.

EPISTOLA-SANANEN 21.02.2021

(Kirkkoraamattu 1933/38: Hebr. 2:17-18) Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen ylimmäinen pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. Sillä sentähden, että hän itse on kärsinyt ja ollut kiusattu, voi hän kiusattuja auttaa. --- ”Jeesus tietää, millaista ihmisen elämä on. Hän on kulkenut kaikkien meidän kokemustemme läpi ja vielä enemmänkin. Jumalan Pojan ei tarvinnut tehdä syntiä voidakseen samastua syntisiin. Hänen ymmärtämyksensä meitä kohtaan on seurausta siitä, että hän tunsi kiusaukseen kätkeytyvän voiman saada ihminen suostumaan syntiin. Vaikka hän ei koskaan langennut kiusauksen hetkellä, hän koki täydellisesti syntiin houkuttelevan voiman. Me annamme periksi kiusaukselle jo ennen kuin se on saavuttanut huippunsa, mutta Jeesus ei koskaan tehnyt niin. Ihmisenä hän koki kaikki ne kiusaukset ja koetukset, joita vastaan ihmiset joutuvat taistelemaan. Se kuului hänen papintehtäväänsä.” (DigiNovum kommentaari: Hebr. 2:18)

TALVI ON TULLUT!

27.01.2021