Vähäkyrö 9.9.2017 SK-lauluhetki Seurakuntakodilla
Room 13:9-10 Käskyt ”Älä tee aviorikosta”,
”Älä tapa”, ”Älä varasta”, ”Älä himoitse”, samoin kaikki muutkin, voidaan koota
tähän sanaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Rakkaus ei tee
lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.
Tänään on lähimmäisen sunnuntai. Voi kuinka
paljon aikamme tarvitseekaan opetusta lähimmäisestä. Jumalan kymmenestä
käskystä kaksi ensimmäistä käskyä käsittelevät ihmisen suhdetta Jumalaan, loput
kahdeksan ohjaavat meidän ihmisten välisiä suhteita. Jumalalle riittää, että
emme pidä muita jumalia emmekä väärinkäytä Jumalan nimeä. Eli ne säätelevät
meidän kuuliaista alaisuusuhdetta kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Muut käskyt
säätelevät meidän ihmisten välistä toimintaa täällä maailmassa. Voidaksemme
täyttää nuo kahdeksan jälkimmäistä käskyä, täytyy suhteemme kahteen
ensimmäiseenkin käskyyn olla kunnossa. Näin suhteemme lähimmäiseen peilaa suhdettamme
uskoon. Jos voimme rakastaa lähimmäistämme, silloin täytyy myös suhteemme
Jumalaan olla kunnossa.
Kuka on lähimmäinen? Missä kulkee
lähimmäispiirin raja, perheessä, kyläyhteisössä, kunnassa vai oman kansan
sisällä? Hekö ovat lähimmäisiä, jotka puhuvat kansamme samaa kieltä ja
ajattelevat asioista samalla tavalla kuin me? Entä he, joilla on erilainen
Jumala ja uskonto kuin meillä, jotka noudattavat erilaisia tapoja? Hekin ovat
meidän lähimmäisiä. Kaikki Jumalan luomat ihmiset ympäri maapallon ovat meidän
lähimmäisiä. Kaikkia heitä meidän tulee rakastaa ja kaikille heille meidän
pitää tehdä hyvää. Vaikka he eivät meitä rakastaisi, meidän tulee rakastaa
heitä.
Paha puhe toisesta ihmisestä on Jumalan
edessä yhtä raskauttava teko kuin surmaaminen. Paha puhe on yksistäänkin kadottava
synti. Kuinka paljon tänä päivänä keskuudessamme liikkuu Kainin perillisiä,
sanoilla surmaajia. Pahan puhuminen, parjaaminen ja uhkailu on saavuttanut
ennen näkemättömän laajuuden. Puhuessamme lähimmäisestä meidän pitäisi puhua
heistä samalla tavalla kuin haluaisimme meistä puhuttavan. Jos muut
kertovat lähimmäisestämme pahaa, rakkaus vaatii meitä tukemaan ja auttamaan
vääryyttä kärsinyttä. Kun on kysymys maallisista velvollisuuksista, voimme ne
täyttää viimeistäkin piirtoa myöten niin, että emme ole kenellekään velkaa. Voimme
sanoa, että olemme velattomia. Mutta kun puhumme rakkaudesta, emme ole koskaan
valmiita. Jos meitä ohjaa Kristuksen rakkaus, niin ainakin yritämme tehdä lähimmäisellemme sen, mitä laki vaatii.
Vain Jumalalla on täydellinen rakkaus. Sen
osoitukseksi hän antoi oman rakkaan Poikansa kuolemaan meidän syntisten tähden,
että me rakkaudettomat syntiset pelastuisimme. Täydellinen rakkaus antaa
armosta anteeksi meidän vajavuuteemme. Saamme uskoa kaikki anteeksi Jeesuksen
veren ansiosta. Hän täyttää senkin, mikä meiltä jää lähimmäisemme
rakastamisesta vajavaiseksi. Jos Jeesus kohtaisi meidät tänään, aivan kasvoista
kasvoihin, hän varmaan sanoisi meille: Ystävä en minäkään sinua tuomitse. Mene,
mutta älä enää puhu lähimmäisestäsi pahaa!
