Vähäkyrö, seurakuntakoti 15.10.2017
Evankelinen kirkkopyhä, kirkkokahviseurat
Alkurukous: Vapahtajamme Jeesus Kristus. Sinä sovitit
syntimme, jotta vapautuisimme syyllisyydestä ja saisimme voiman elää.
Rukoilemme sinua: Kiinnitä meidät lujasti itseesi. Täytä meidät läsnäolollasi,
ettei turmeltunut luontomme hallitsisi meitä, vaan eläisimme Henkesi johtamina.
Anna Henkesi johtaa tätäkin meidän yhteistä hetkeä nimesi kunniaksi. Kuule
meitä, Herra Jeesus, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja
ikuisesti.
(Kirkkoraamattu 1933/38: Joh. 13:34-35)
Uuden käskyn minä annan teille, että
rakastatte toisianne, niin kuin minä olen teitä rakastanut - että tekin niin
rakastatte toisianne. Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos
teillä on keskinäinen rakkaus."
Viime sunnuntain teksteissä oli esillä
Jeesuksen opetus siitä, että uutta viiniä ei voida laskea vanhoihin leileihin, silloin viini rikkoisi leilit ja sekä leilit että viini menisivät hukkaan. Tänään
Jeesus antaa meille uuden käskyn: ”rakastatte tosianne”.
Jo Vanhassa Testamentissa 5. Moos. 10:12 on
meille käsky: ”Herra, teidän Jumalanne, ei vaadi teiltä muuta kuin sen, että
pelkäätte häntä, että aina vaellatte hänen teitään, että rakastatte häntä ja
palvelette häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne. ” Tähän sisältyy
kaikki, mitä Jumala meiltä vaatii. Mooseksen kirjasta löytyy monen muun tutun
käskyn, lisäksi myös käsky: ”Älä kosta omaan kansaasi kuuluvalle äläkä pidä
yllä riitaa hänen kanssaan, vaan rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Minä
olen Herra (3 Moos. 19:18). Nämä käskyt olivat Israelilaisille varsin tuttuja.
Mutta nyt kun Jeesuksen ristinkuolema
lähestyi, hän Ikään kuin jäähyväistervehdyksenä antoi opetuslapsilleen tämän
uuden käskyn, perussäännön miten opetuslasten tuli elää ja vaeltaa täällä
maailmassa, kun Jeesus ei enää olisi heidän keskellään.
Vaikka eräässä mielessä käsky ei ollut uusi
tai tuntematon, mutta nyt siihen tulli uusi näkökulma. He olivat nähneet
Jeesuksen rakkauden käytännön tekoina. Pian he tulisivat näkemään Jeesuksen
menevän kuolemaan ristille. Se tuli tapahtumaan rakkaudesta syntisiä ihmisiä
kohtaan. Sellaisella rakkaudella heidänkin tulisi rakastaa. Siinä on esikuva
lähimmäisenrakkaudelle, jota meidänkin tulee noudattaa, rakastaa lähimäistä,
tekemällä kaikkensa hänen puolestaan, vaikka kuolemaan menemällä. Siinä meille haastetta.
Jeesus täytti tämän uudenkin käskyn. Hän otti
meille kuuluvan paikan ristillä. Hän rakasti ja rakastaa meitä edelleenkin
täydellisellä rakkaudella. Me kristityt epäonnistumme keskinäisen rakkauden
osoittamisessa. Maailma kieltäytyy uskomasta meihin ja meidän
kristillisyyteemme. Alkuseurakunnan aikana pakanat kuitenkin sanoivat heistä:
»Katsokaa, kuinka he rakastavat toisiaan!» Kunpa maailma meistäkin antaisi
samanlaisen tunnustuksen. Suhteemme lähimmäisiimme paljastaisi sen, että olemme
Jumalan lapsia.
Kyllähän vanhan sekä uudenkin käskyn
osalta jää meidän kilvoituksemme vajavaiseksi. Mutta tietoisuus siitä, ei saa
kuitenkaan lannistaa kilvoitustamme. Innoituksemme ja voimamme olkoon siinä, mistä
lähdimme liikkeelle, että Jeesus on täyttänyt kaikki käskyt. Hän on ENSIN
rakastanut meitä täydellisellä rakkaudella. Hän rakasti koko ihmiskuntaa
antamalla henkensä sen edestä. Tuon rakkauden syliin mekin saamme jäädä.
Kuolemallaan Golgatan ristinpuussa Jeesus maksoi sinunkin syntisi,
rakkaudettomuutesi, nurjan suhtautumisesi lähimmäisiin, kateuden, panettelun ja
kaikki mitä Jumalan tahdon vastaista oletkin tehnyt. Saat katuen pyytää niitä
anteeksi ja uskoa ne anteeksi Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa
sovintoveressä.
SK 340:6. Vaan usko katsoo Kristukseen, sanaansa luottaa vain: / Lunasti
Herra lapsensa ja täytti käskyt lain. / Näin Isän sydän riemuitsee, kun lapsi
oivaltaa / sen onnen, voiton, autuuden, omakseen kaiken saa.