JUMALAN KARITSA

Vähäkyrö 18.3.2018 Srk-koti SK-lauluhetki

(Kirkkoraamattu 1933/38: Joh. 1:29-31)

Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä.' Ja minä en tuntenut häntä; mutta sitä varten, että hän tulisi julki Israelille, minä olen tullut vedellä kastamaan."

Tänään, Marian ilmestymispäivän teksteissä kerrotaan mm. siitä miten Maria ja Elisabeth kohtasivat. Silloin syntymättömät, vielä äitiensä kohduissa olevat, lapset kohtasivat toisensa. Tässä meidän tekstissä nuo lapset kohtaavat aikuisina. Samalla tämä teksti linkittää ajatuksemme myös lähestyvään pääsiäiseen.

Muistamme kuinka Jeesus tuli Johanneksen luo ja pyysi häneltä kastetta. Nyt ollaan kastetta seuraavassa päivässä. Jeesus tulee Johanneksen luo ja Johannes alkaa kertoa hänestä omille opetuslapsilleen. Kaksi asiaa tästä Johannes Kastajan puheesta.

Ensinnäkin hän kertasi aikaisemmin sanomaansa: Tämä on se, josta minä sanoin: 'Minun jälkeeni tulee mies, joka on ollut minun edelläni, sillä hän on ollut ennen kuin minä.' Evankelista Johannes ei kerro missä yhteydessä Johannes Kastaja oli nuo sanat sanonut. Mahdollista on, että sanat ovat edellisen päivän kastetilaisuudessa sanottuja. Näissä sanoissa on kaksi eri tasoa. Ensinnäkin siinä kerrotaan Jeesuksen ”ennalta olosta”. Vaikka hän syntyikin puoli vuotta Johanneksen jälkeen, hän oli ollut Isän luona taivaassa. Syntymässään hän tuli ihmiseksi, vaikka hän oli jo aikaisemmin ollut olemassa Isän luona taivaassa. Johannes kastaja ymmärsi tämän asian, joka on meille ja meidän järjellemme vaikea ymmärtää. Se ei olekaan järjen vaan uskon asia. - Sitten se toinen taso. Johannes kastaja tiesi myös sen, että hänen ja Jeesuksen tehtävät täällä maanpäällä olivat molemmat tärkeitä, Jumalan antamia. Johannes tunsi, että hän oli Jeesuksen edelläkävijä, joka oli tärkeä tehtävä, mutta alempitasoinen kuin Messiaan tehtävä. Johanneksen tehtävä oli valmistaa tietä Jeesuksen tulolle. Saattoi olla, että sukulaisuudestaan huolimatta Jeesus ja Johannes eivät tunteneet toisiaan. Ei Johannes ainakaan tuntenut Jeesusta Messiaana. Johannes oli julistanut Messiaan tuloa, vaikka hän ei tuntenut Messiasta. Vasta tuossa Jeesuksen kastehetkessä hän Pyhän Hengen ohjaamana ymmärsi, että Jeesus todella oli Jumalan Poika. Nyt hän tiesi, että hänellä ja hänen kasteellaan oli merkitystä vain Jeesukseen liittyvänä.

Sitten se toinen pääkohta, Jumalan Karitsa. Se viitannee ainakin Jesajan ennustukseen ”niin kuin Karitsa, joka teuraaksi viedään” ja joka ”kantoi monien synnit”. Siinä on viittaus israelilaisten pääsiäislampaaseen, joka verellään pelasti heidän esipolvet Egyptin maasta. Kaikki vanhantestamentin uhrithan viittasivat Jumalan Karitsaan. Pääsiäislampaan veri pelasti Egyptistä ne perheet, joiden ovipielet oli verellä sivelty. Sen pelastus oli perhekohtainen. Mutta nyt oli tullut Jumalan Karitsa, joka yhdellä uhrilla poisottaa koko maailman synnin, ei joidenkin, ei lueteltuja syntejä, ei joitakin syntejä, vaan koko maailman synnin. Se tarkoittaa koko ihmissuvun syntikuorman sovittamista Jumalan edessä.

Näin tämä teksti kuljettaa meitä Marian-päivästä aina pääsiäiseen saakka.

Jumalan Karitsa otti pois sinun syntisi. Sen vuoksi sinun syntisi on anteeksiannettu Jumalan Karitsan, Jeesuksen pyhässä nimessä ja viattomassa uhriveressä. Sen saat uskolla omistaa. Saamasi pyhä kaste liittää sinut Jeesukseen ja hänen uhriinsa. Kasteen merkitys ja voima on yksin Jumalan Karitsan uhriteossa, mutta siinä onkin kaikki pelastuksen eväät. "Kristuksen kuolo ja kasteeni kallis - niissä mä kurja oon taivaaseen valmis!" (SK 306)

YLTÄKYLLÄISYYDEN AJAT

Nurmo seurakuntatalo 14.03.2018 SK-ilta

Laupias Jumala,
Poikasi Jeesus Kristus viitoitti tien elämään, jota ohjaa rakkaus. Opeta meille hänen esimerkkinsä avulla kuuliaisuutta sanallesi. Vapauta meidät toimimaan rakkauden mielellä ja torjumaan kaikki, mikä sitoo meidät tahtosi vastaisiin asenteisiin ja elämäntapaan.

Ole keskellämme, siunaa yhdessäolomme, siunaa kuulijoita, julistajia, soittajia ja laulajia. Tee tilaisuudestamme sinulle mieluinen juhla.

Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden.

Elämme puolipaaston aikaa. Viime sunnuntain ja myös tämän viikon varsinaisena aiheena on elämän leipä. Vaikka elämme paaston aikaa ja saamme iloita ja kiittää ikuisesta Elämänleivästä, mutta myös ajallisesta ravinnosta.

Joel 2:23-26

Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrasta, Jumalastanne! Hyvyydessään hän lahjoittaa teille jälleen sateen, lähettää sadekuurot ajallaan, antaa syyssateen ja kevätsateen niin kuin ennen.

Silloin puimatantereet ovat täynnä viljaa, ja puristamoissa öljy ja viini tulvivat yli reunojen.

Minä hyvitän teille ne vuodet, jolloin sadon söivät sirkat ja niiden toukat, vaeltajasirkat ja kalvajasirkat, tuo suuri sotajoukko, jonka lähetin teidän kimppuunne.

Te saatte syödä ja tulette kylläisiksi, te ylistätte Herraa, Jumalaanne, joka on tehnyt ihmeellisiä tekoja teidän hyväksenne. Minun kansaani ei enää koskaan pilkata.

Israelin kansa oli saanut kokea vastoinkäymisiä. Oli ollut sotia, taisteluja ja alistamista. Erilaiset hyönteiset ja kadot olivat tuhonneet sadot. Oli eletty niukkuuden aikaa, nähty nälkää. Olot olivat olleet todella vaikeita, ahdistavia. Nyt profeetta tuo kansalle kuitenkin lupauksen Jumalalta. Paremmat ajat ovat tulossa. Sateet tulevat ajallaan, silloin puimapaikat ovat täynnä viljaa. Öljy ja viini tulvivat yli astioista. Laitumet viheriöivät. Yltäkylläisyyden ajat tulevat. Silloin kaikki saavat ravintoa riittävästi. Viholliset tulevat lyödyiksi ja sodat loppuvat. Tulee rauhan ja yltäkylläisyyden ajat. Tuona päivänä kansa ylistäisi Herraa.

Tässä profetiassa on ennustusta ajallisen Israelin kohtaloihin. Mutta siinä on kyllä selvä ennustus ja lupaus Israelille hengellisessä mielessä. Kansa, joka vaelsi lain alla, eli hengellisen kadon kourissa. Epäjumalien palvonta ja Jumalasta luopuminen oli koko ajan uhkaamassa. Pakanakansat pilkkasivat Jumalan valittua kansaa. Myös hengellisesti elettiin nälässä, puutteessa ja ahdingossa.

Profetia oli ennustus myös uudesta ihanasta, hengellisestä keväästä. Lain orjuutus tulisi päättymään. Hengellinen vapaus ja hyvinvointi tulisivat valtaamaan kansan. Ilo ja kiitos tulisivat kaikumaan.

Miksi Jumala näin tulisi kääntämään Israelin kansan kohtalon? Ei tätä yltäkylläisyyttä annettaisi kansan katumisen johdosta, vaan sen vuoksi, että Herran rakkaus syttyi, hän armahti kansaansa ja maataan.

Me odotamme uutta kevättä, kesää ja toivomme suotuista satokautta. Viime kesän ongelmista huolimatta meillä täällä Suomessa yleensä ihmisillä on riittävästi ruumiin ravintoa. Saamme täällä vapaasti nauttia myös Jumalan sanan ravintoa. Eiköhän näitä meidän aikoja voi kuitenkin pitää yltäkylläisyyden aikoina verrattuna menneisiin aikoihin ja monien muiden kansojen nykyisiinkin olosuhteisiin verrattuna.

Mutta mikä on meidän suomalaisten hengellinen tila? Me vaellamme piittaamattomina matkamme päämäärästä, välittämättä siitä, mikä meitä odottaa ajan rajan takana. Suurimmalle osalle on täysin yhdentekevää, missä he viettävät ikuisuutensa. Emme piittaa Jumalan sanasta, vaan halveksimme sitä ja teemme siitä omien halujemme mukaisia versioita. Yhteiskuntamme säätää Jumalan tahdon vastaisia lakeja. Teemme itsellemme mitä erilaisimmista asioista epäjumalia, joita sitten palvelemme. Tai sitten me elämme edelleen laintekojen riuduttamina ja tekemisen pakon ahdistamina. Tässä ei ole jälkeäkään kristityn vapaudesta, hengellisestä ilosta ja riemusta.

Profeetan ennustama hengellinen uusi kevät koitti, kun Jeesus tuli ihmiseksi ja sovitti kuolemallaan koko maailman synnit. Tämän tapahtuman muistojuhlaa kohti olemme kulkemassa. Hengellinen yltäkylläisyys alkoi, kun Jumalan Pojan pyhä, viaton veri vuoti Golgatan kalliolle. Silloin lain ankara vaatimus tuli täytetyksi. Kuolema ja saatanan ylivalta tulivat voitetuiksi. Alkoi riemun ja yltäkylläisyyden aika. Syntisille avautuivat taivaan portit iankaikkiseen elämään. Kaiken tämän ylenpalttisuuden me saamme tänäänkin, juuri nyt, uskolla vastaanottaa, aivan ilman tekoja, korvauksia tai vastapalveluksia. Saamme armosta uskolla omistaa syntien anteeksisaamisen ja sen kautta iankaikkisen ilon. Armoa ja anteeksiantamusta riittää ylen määrin, astiat tulvivat sitä yli. Sen kanssa ei tarvitse pihistellä, vaan saamme siitä auliisti jakaa muillekin. Armo riittää kaikille.

Profeetan sana julistettiin Israelin kansalle. mutta se kuuluu myös Suomen kansalle. Se kuuluu, ystävä hyvä, myös juuri sinulle. Sinä, joka et enää jaksa tehdä parannusta, sinä, joka olet uupumassa hengellisten vaatimusten alle, sinä, jota omat synnit kauhistavat ja Herran päivän tuleminen pelottaa. Sinun syntisi ovat anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Ei sinun tarvitse, vaan sinä saat uskoa anteeksiantamuksen omalle sielullesi iankaikkiseksi autuudeksi. Siinä on kristityn vapaus. Jumala ei vaadi, vaan hän tarjoaa. Kun armo kirkastuu, niin siitä alkaa sinullekin ihana hengellinen kevät.

Miksi Jumala antoi Poikansa Golgatan ristille? Meidän uskommeko tähden, meidän vaelluksemme erinomaisuudenko tähden, meidän parannuksemme tähden. Ei, vaan siksi, että Herran rakkaus syttyi kansaansa kohtaan, meitä syntisiä kohtaan. Hyvyydessään Hän on tehnyt suuria tekoja teidän hyväksenne. Hyvyydessään hän on tehnyt suuria tekoja meidän hyväksemme.  Nyt hän sanoo: Siionin lapset, iloitkaa ja riemuitkaa Herrasta, Jumalastanne!

Eurooppa natisee liitoksistaan. Maailman talousjärjestelmät ovat uhattuina. Turvallisuustilanne käy epävarmemmaksi. Tulevaisuus näyttää todella epävarmalta, mutta se kaikki on vain murhetta ajallisesta. Ystävät! Se ei ole mitään sen rinnalla, että syntisille on taivas armosta avattuna. Saamme kohottaa raikuvan ilovirren ja kiitoslaulun Herralle.

Pyydämme, että Herra, Pyhän Henkensä välityksellä antaisi keskuuteemme oikein herätyksen kevään. Rakas Jumala, herätä lakeuden lapset laulamaan suurin joukoin sinulle kiitosta ja kunniaa. Se joukko on sitten se sama, jonka laulusta kerran sanotaan, että se soi kuin suurten vetten pauhu. Se laulu on Karitsan veressä vaatteensa valkaisseiden kiitosvirsi. Kiitos, että saamme olla viemässä tätä riemuviestiä täällä toinen toisillemme, mutta siunaa kiitoksemme ja ylistyksemme myös niin, että se kuuluu aina kaukaisiinkin maihin, maan ääriin asti.