tiistai 15. elokuuta 2017
PENSASAITA UUDISTUI
maanantai 14. elokuuta 2017
AARRETTA ETSIMÄSSÄ
Ohtakari Siikasafari 13.8.2017
Ef 1:2-3 Jumalan, meidän Isämme, ja Herran
Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille. Ylistetty olkoon meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen
siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa.
Kalliisti lunastetut ystävät! Tervehdin tietä
tällä Herran apostolin tervehdyksellä. Täällä on oltu koolla sanan äärellä
etsimässä aarteita ja aarteiden etsiminen jatkuu edelleen. Tässä
tervehdyksessäkin puhutaan aarteesta.
Digitietosanakirja määrittelee aarteen
seuraavasti: ”Aarre on kätketty varasto rahaa tai kalleuksia.” Ennen kun
ei ollut pankkiholveja tai kassakaappeja, aarteet piilotettiin mitä ovelampiin
paikkoihin. Saattoipa käydä niinkin, että kätkö unohtui tai aarteen omistaja
kuoli kertomatta kenellekään aarteen sijaintia. Näistä aarrekätköistä sitten
syntyi tarinoita, joiden perustella on kilpaa etsitty aarretta. Näitä
ikivanhoja aarrekätköjä löytyy aina silloin tällöin edelleenkin, esimerkiksi
maanrakennustöiden yhteydessä. Aarteet ovat saattaneet aikoinaan olla
arvokkaita, mutta nyt niillä on vain historiallista arvoa. Mielellämme mekin
lähdemme aarretta metsästämään. Kun lottopotti ylittää kymmeniä miljoonia
euroja, me suomalaiset olemme sankoin joukoin sitä jahtaamassa, niin kuin ei
pienempikin potti meille riittäisi. Mitä suurempi aarre, sitä innokkaimmin
olemme sitä tavoittelemassa.
Kun perheeseen syntyy lapsi, hän saa Suomen
lain mukaan automaattisesti perintöoikeuden perheen omaisuuteen. Joidenkin
perheiden varallisuus voi olla perillisille todellinen aarre. Mutta useimmiten
näillä perintöomaisuuksilla ei liene meidän koko elämämme kannalta merkittävää
arvoa. Kuitenkin olemme useinkin valmiit lähtemään noista osuuksista
riitelemään ja samalla rikkomaan läheisiä ihmissuhteita.
Meidän lihallinen halumme halajaa maallisten rikkauksien
perään, vaikka ne ovat hyvin hauraita. Arvometallien arvot ja osakkeiden
kurssit voivat yhdessä yössä tehdä aarteemme arvottomiksi. Onnettomuus voi
hetkessä tuhota koko omaisuutemme. Kuitenkin olemme valmiit näkemään suurta
vaivaa kaiken tämän keräilemiseen. Saamamme varallisuuskin on Jumalan meille
antamaa lahjaa, jota meidän tulee hoitaa ja pyrkiä ahkeralla ja rehellisellä
työllä lisäämäänkin. Ei siinä ole mitään pahaa, mutta onko siinä koko
elämässäsi? Onko elämäsi tarkoitus ajallisten aarteiden tavoittelu, jossa
ystävät, toiset ihmiset, tukeamme tarvitsevat unohtuvat.
Olemme pahoilla teoillamme ja
laiminlyönneillämme rikkoneet Jumalan tahtoa vastaan. Siitä on kertynyt velkarekisteri
on suunnaton. Sen suhteen olemme täysin maksukyvyttömiä. Ikuinen häpeä ja
kadotustuomio uhkaa. Konkurssi uhkaa, vaikka ajallisia aarteita olisi kaappimme
ka kassaholvit täynnä. Tilanne näyttää toivottomalta. Ei missään näy
toivonkipinääkään. Niillä maallisilla aarteilla voimme ehkä selvitä elämän
rajalle saakka, mutta sen yli ei niillä avuilla päästä. Ovimaksuksi taivaaseen
ei suurinkaan ajallinen aarre riitä.
Tervehdyksessään apostoli ylistääkin Jumalaa kaikesta
hengellisestä siunauksesta ja taivaallisista aarteista, jotka Jumala on
Pojassaan meille valmistanut. On siis toinen aarre, jota kannattaa etsiä. Se on
rikkaus, joka avaa meille ovet taivaaseen, iankaikkiseen iloon. Se aarre
kestää, se ei menetä arvoaan, eikä mikään voi sitä uhata. Siitä aarteesta
apostoli mainitsikin aivan tervehdyksensä alussa. Se on meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen armo. Velkoja itse maksoi meidän velkamme. Jumala antoi
oman rakkaan Poikansa meidän syntivelkamme maksuksi. Kun Jeesus antoi henkensä
Golgatalla, se oli maksu meidän syntivelastamme.
Mutta nyt meillä on niin suuri perintöosa, että
se riittää täysin velkamme maksuksi. Tuohon perintöosuuteen olemme saaneet
omistusoikeuden heti silloin, kun synnyimme Jumalan lapseksi. Kun tulimme Jumalan
lapseksi, saimme oikeuden taivaalliseen perintöön. Lapseksi otto tapahtui
kastehetkellämme, silloin saimme lahjaksi kaikki taivaalliset aarteet. Ei lapsi
voi tehdä maallisen perintöoikeutensa eteen mitään. Emme mekään voi tehdä
taivaallisen perinnön eteen mitään. Se on meille Jumalan lahja, jonka saamme
nöyränä iloiten vastaanottaa. Ei meidän tekojamme siihen tarvita. Pelastus on
yksin armosta Kristuksen uhrin ansiosta.
Valtavan velan anteeksisaaneina, olemmehan
kiitollisia velan puolestamme maksaneelle. Tahdommehan kilvoitella hänen
tahtoansa seuraamisessa. Lahjan saaneina muistammehan ystäviä lähellä ja
kaukana. Pelastuksen ansaitsemiseen meidän tekojamme ei tarvita, mutta sen
omistettuamme haluamme tehdä myös elämässämme parannusta.
Haluatko tulla miljonääriksi? – Vastaamalla
vain yhteen kysymykseen, voit saada mittaamattoman aarteen omaksesi. Kysymys
kuuluu; uskotko sinä, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, joka Golgatan
ristillä on omalla hengellään ja viattomalla verellään maksanut koko sinun
syntivelkasi. Myönteisen vastauksen jälkeen saat todella uskoa kaikki syntisi
anteeksi Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Olet niin
rikas, että et rikkaammaksi voi tulla.
Saamme riemuiten yhtyä oppi-isämme
F.G.Hedbergin tätä Raamatun kohtaa koskevaan selitykseen: - Kuulkaa sielut!
Jumala taivaassa on ainoan Poikansa välityksellä tullut meitä siunaamaan! - Oi
iloa, oi autuutta! - Te murheelliset, kiusatut sielut! kallistakaa tekin
korvanne tänne, älkää antako saatanan näitä sanoja teiltä ryöstää tahi
tyhjäksi tehdä! Kuulkaa: Jumala on meitä Kristuksessa siunannut. (F.G.Hedberg: Uskon oppi
autuuteen,1843,12.painos Helsinki 1954, s.33)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)