lauantai 24. huhtikuuta 2021

EPISTOLA-SANANEN 25.4.2021

(Kirkkoraamattu 1933/38: Hebr. 11:13-16)

Uskossa nämä kaikki kuolivat eivätkä luvattua saavuttaneet, vaan kaukaa he olivat sen nähneet ja sitä tervehtineet ja tunnustaneet olevansa vieraita ja muukalaisia maan päällä.
Sillä jotka näin puhuvat, ilmaisevat etsivänsä isänmaata.
Ja jos he olisivat tarkoittaneet sitä maata, josta olivat lähteneet, niin olisihan heillä ollut tilaisuus palata takaisin;
mutta nyt he pyrkivät parempaan, se on taivaalliseen. Sentähden Jumala ei heitä häpeä, vaan sallii kutsua itseään heidän Jumalaksensa; sillä hän on valmistanut heille kaupungin.

Apostoli kuvaa Israelin kansan esi-isiä sekä kansan korpivaelluksesta Egyptistä kohti heille luvattua Kanaan maata. Näillä vaeltajilla oli katse suunnattuna eteenpäin ja ylöspäin. He tekivät matkaa uskossa Jumalaan. He eivät luvattua maata täällä maanpäällä saavuttaneet, mutta Kaanaan maa ei ollutkaan heidän kaipaamansa lopullinen määränpää. He etsivät vielä parempaa. He etsivät kaupunkia, jonka Jumala oli heille rakentanut. Kysymys ei ollutkaan mistään maallisesta isänmaasta, vaan taivaasta, joka on ihmisen todellinen isänmaa. Ollemmehan mekin kaikki syntyneet Jumalan tahdosta ja hänen Poikansa verellä taivasta varten lunastettuja. Taivaassa on meidän juuremme. Sinne me kuulumme, sinne saamme tähytä. Taivas on meille luvattu isänmaa ja sen me saavutamme, kun matkamme Jumalaan ja Jeesukseen uskoen kerran päätämme.

Meillä on kaksi isänmaata. Tämä meidän rakas Suomemme maa, jota esipolvet ovat ennen meitä rakentaneet ja puolustaneet. He ovat nähneet tuskaa ja vaivaa, mutta ovat kulkeneet Jumalaan uskoen. He ovat rakastaneet isänmaataan, mutta tähynneet kohti vielä parempaa - taivasta. Monet heistä ovatkin uskossa poisnukkuneet ja saavuttaneet ikuisen rauhan. Sukupolven ajan olemme saaneet rakentaa vapaata isänmaatamme rauhassa. Siitä alkavalla viikolla kiitämme Jumalaa ja sankarivainajia sekä kaikkia veteraanisukupolvia. Meillä on ihana isänmaa, mutta tähyämme vielä parempaan, katse suunnattuna ylöspäin.

lauantai 17. huhtikuuta 2021

EPISTOLA-SANANEN 18.4.2021

(Kirkkoraamattu 1933/38: Hebr. 13:20-21)

Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen, hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.

Jumala on rauhan Jumala. Hän haluaa vain rauhaa. Sen vuoksi hän jo aikojen alussa laati suunnitelman, jonka mukaan hän tulisi pelastamaan ihmiskunnan synnin orjuudesta ikuiseen rauhaan. Tätä koskevat Jumalan antamat vanhan liiton lupaukset kulkivat Israelin kansan mukana kautta sukupolvien. Israelin kansan temppelipalvelus ja uhrimenot olivat esikuvia siitä, mitä nyt Jeesuksen kuolemassa ja ylösnousemisessa oli tapahtunut. Vanhan liiton kaikki lupaukset olivat nyt tulleet täytetyiksi.

Nyt oli alkanut uuden liiton aika. Sen sinettinä on Jeesuksen kuolema lammastensa edestä ja hänen riemullinen ylösnousemisensa. Jeesus on suuri lammasten Paimen, joka kuoli laumansa puolesta. Hyvänä Paimenena hän nousi kuolleista ja Ylipaimenena hän on kerran palaava takaisin noutamaan laumansa ikuiseen rauhaan. Jeesuksen uhrilla tuli yhdellä kertaa sovitetuiksi koko maailman synti. Se uhri riittää aikojen loppuun sakka. Jeesuksen kuolema ja ylösnouseminen olivat samalla todiste siitä, että vanhan liiton ennustukset olivat tulleet loppuun saakka täytetyiksi ja ne ovat uuden liiton vakuutena meille. Sielujen pelastusta varten emme enää tarvitse uhraamisia emmekä ylimmäisiä pappeja. Jeesus on meidän ylimmäinen pappimme ja riittävä uhri. Sen saamme uskolla omistaa, muuta emme tarvitse.

SK 306:7 Jeesuksen kuolema, kasteeni kallis, niissä on syntinen taivaaseen valmis.

Kun olemme saaneet äärettömän velkamme anteeksi, emmekö me pyrkisi siitä kiitollisina seuraamaan pelastajamme tahtoa. Mutta sehän ei meiltä ihmisiltä omin avuin onnistu. Vain Jumala voi antaa meille voiman, halun ja tahdon tehdä sitä, mikä on hänelle hyvää. ”Se hyvä, mitä me teemme, on Jumalan työtä meissä ja meidän kauttamme” Fil 2:12. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja pyytää esirukoistusta kirjeen vastaanottajien puolesta. Keitä he olivatkaan, ei aivan tarkkaan tiedetä, mutta saman rukouksen mekin saamme lausua itsemme ja toinen toistemme puolesta.

Lopuksi kaikesta hyvyydestä me saamme Jeesuksen Kristuksen kautta lähettää kiitoksen ja kunnian Jumalalle. Amen!

----
(KR1992) Rauhan Jumala, joka ikuisen liiton uhriveren tähden on nostanut kuolleista lampaiden suuren paimenen, meidän Herramme Jeesuksen, varustakoon teidät hyvillä lahjoillaan, niin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Sen, mikä on hänelle mieleen, hän itse tehköön meissä, hän ja Jeesus Kristus. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.

----
(UT2020) Rauhan Jumala nosti kuolleiden joukosta suuren lammaspaimenen, Herramme Jeesuksen, koska oli tehnyt ikuisen liiton hänen verellään. Toivon, että Jumala varustaa teidät kaikenlaisella hyvällä, niin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Tehköön hän samalla meissä Jeesuksen Kristuksen avulla sen, minkä parhaaksi näkee. Kunnia hänelle ikuisesti, aamen!

 

lauantai 10. huhtikuuta 2021

EPISTOLA-SANANEN 11.4.2021

(Kirkkoraamattu 1933/38: Ap.t. 13:32)

Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen.

Tässä sanan kohdassa on kyse Paavalin lähetysmatkalla pitämästä puheesta niille maanmiehilleen, jotka pelkäävät Jumalaa, mutta eivät ole vielä uskaltaneet ottaa sitä askelta, joka olisi saattanut heidät ”käännynnäisiksi” Israelin kansan jäseniksi.

Jumala toimii ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Hän osoittaa olevansa ajassa ja historiassa toimiva Jumala. Ennen tätä Raamatun kohtaa Paavali laajasti osoittaa miten Jumalan Israelin kansalle Egyptin maalla antamista lupauksista on kerrottu sukupolvesta toiseen satojen vuosien ajan. Näistä asioista oli juutalaisten synagogissa jatkuvasti opetettu. Israelin kansalaiset tunsivat lupauksen ja kiihkeästi odottivat niiden täyttymistä, mutta opetuksesta etäämpänä olevat eivät tunteneet Jumalan toimintasuunnitelmaa.

Vain muutama vuosi, Paavalin puhetta aikaisemmin, Jumala oli saattanut toimintasuunnitelmansa päätökseen. Tuhansia vuosia valmisteilla ollut suunnitelma tuli tehtyä valmiiksi. Paavali kertoi, että nyt Messias oli tullut, mutta Israelin kansa oli hylännyt hänet ja surmannut Jumalan lähettämän Messiaan ristinpuuhun naulittuna, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Silloin oli elossa vielä monia, jotka silminnäkijöinä voivat yksityiskohtaisesti todistaa tapahtumat tosiksi. Entä mitä sitten?

Paavali julistaa: Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla. (Ap.t. 13:38-39).

Eikä tämä sana ollut tarkoitettu vain Pisidian Antiokian kuulijoille, vaan myös sinulle ja minulle. Esi-isille annetun suunnitelmansa mukaisesti Jumala valmisti syntien anteeksisaamisen kaikelle maailmalle. Jeesuksen uhrin ansiosta koko maailma saa olla autuas ja kulkea matkalla taivaaseen. Kaikki, mitä ihmiskunnan pelastamiseksi synnin ja kuoleman vallasta tarvittiin, on tehty valmiiksi. Ylösnousemisellaan Jeesus myös avasi meille portit kuolemasta taivaan ihanuuteen. Mitään ei jäänyt meidän tehtäväksemme. Me saamme kaiken vain uskolla vastaanottaa. Nykyisen ja myös lapsuuteni kotikirkkojen alttarin päällä lukee Jeesuksen sanat ”SE ON TÄYTETTY”.

Paavali sanoi me: ”Me julistamme hyvää sanomaa”. Hyvä niin, että apostolinen julistus on jatkunut kautta sukupolvien, - meillekin. Nyt Paavalin sanat vuorostaan kaikuvat meille, menkää ja julistakaa Hyvää Sanomaa, Ilo Sanomaa, Evankeliumia. Mennään!!!