1 Joh 3:11-18
Lähimmäisemme on tämän alkaneen viikon yleisaihe. Luontevasti syntyy lähimmäisestä puhuttaessa mielikuva hyvistä ihmissuhteista, hädässä olevan auttamisesta, rakkaudesta ja muista sellaisista myönteisistä asioista. Tämän suuntaiset ajatukset ovatkin aivan oikeita, mutta onko lähimmäisenä oleminen sittenkään niin helppoa. Asioiden tärkeys tunnustetaan, mutta elämmekö me näiden mielikuvien ja ajatusten mukaisesti. Johannes tuo kirjeissään esille kolme uskonelämän aitouden koetinkiveä, niin kuin Bo Giertz selitysteoksessaan niitä nimittää. Ne ovat kuuliaisuus, rakkaus ja apostolinen usko. Rakkaus tai sen puuttuminen, kertoo uskonelämämme aitoudesta. Tämän päivän Raamatun teksteissä on voimakkaasti esillä juuri sanoma rakkaudesta. Se tulee esille kirkkaasti esille myös tässä Uuden Testamentin lukukappaleessa.
Kirjeen kirjoittaja ei tee mitään uutta esitystä. Käsky toinen toisensa rakastamiseksi on ollut alusta alkaen. Se sisältyy hyvin selkeästi jo kymmenen käskyn kokoelmaan. Lähimmäisen huomioiminen sisältyy lähes jokaiseen käskyyn. Tämän sanan äärellä voimme pysähtyä kyselemään itseltämme: olemmeko Kainin kaltaisia. Kun 5. käsky kieltää tappamisen, samalla se kieltää myös pahanpuhumisen, panettelun ja valhettelun lähimmäisestä. Varsinkin jos lähimmäinen menestyy, emmekö mielellämme kateuksissamme puhu hänestä pahaa. Jokainen meistä on tähän syyllistynyt. Näin tehdessämme me olemme Kainin sukulaisia, veljesmurhaajia.
Apostoli Johannes tuo tähän rakkauden aiheeseen mielenkiintoisen, uuden näkökulman. Kain vihasi Abelia, joka rakasti Jumalaa ja täytti Hänen tahdon. Syynä hirmutekoon ei ollut yksin Kainin pahuus vaan myös Abelin hyvyys. Liekö ollut kateutta, tai miksi sitä voisi sanoa. Jumalan tahdon seuraajia siedetään nykyisinkin huonosti. Jos Jumalan lapset meidän maassamme aivan murhan kohteiksi joudukaan, kyllä heitä vihataan nykyisinkin. Jotenkin maailmaa vaan ärsyttää Jumalan tahdon pitämisessä kilvoittelevat ihmiset.
Kristityn ei pidä yllättyä vastustuksesta. Se on osoitus, siitä että olemme siirtyneet kuolemasta elämään. Joka ei rakasta Jeesusta, hänen suhde lähimmäiseen rakentuu hyödyn mukaan. Siinä suhteessa ei ole rakkautta, vaan se on kova, armoton ja omaa etua ajava. Mutta maailma rakastaa tällaista ihmistä, antaa hänen toteuttaa lähimmäissuhteita vapaasti. Maailma ihailee ajallisesti menestyvää ihmistä. Jos ihminen ei usko Jeesukseen, hän on edelleen kuoleman oma, hän ei rakasta veljeään, hän on edelleen murhaaja, eikä ole perimässä iankaikkista elämää. Hänessä ei ole rakkautta, vaan kateutta, kaunaa, omanedun tavoittelua jne. Kaiken sen palkka on kadotustuomio. Kun Jumalan rakkaus koskettaa ihmistä, hänessä herää lähimmäisen rakkaus, mutta samalla maailman viha häntä kohtaan nousee.
Mutta Jeesusta rakastava ihminen kokee omakohtaisesti hänen rakkauttaan, se saa aikaan rakkautta myös lähimmäisiä kohtaan. Todellinen usko, aito rakkaus Jeesukseen näkyy uloskinpäin. Näin rakkaus todella on yksi uskon aitouden osoittimista.
Mitä teki Jumala, mitä teki Jeesus? Jumala on yksinomaan rakkaus. Hän antoi Jeesuksen kuolemaan kaikkien rakkaudettomien, Kainien ja Abeleidenkin, meidän koko joukon edestä, koko maailman syntien edestä. Jeesuksen Golgatalla vuotanut veri sovitti kaikki synnit Jumalan edessä, erotuksetta kaikkien synti velat tulivat sovitetuiksi. Varmaan ystävä kyselet, että minunkinko synnit? Jumalan Sana sen vakuuttaa, että juuri sinunkin syntisi ovat maksetut. Sinä saat sen asian uskoa omalle kohdallesi todeksi. Saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Näin uskoessamme siirrymme kuolemasta elämään, iankaikkiseen elämään.
Kun me olemme oppineet tuntemaan Jeesuksen ja hänen rakkautensa, se opettaa myös meitä rakastamaan Jumalaa, mutta myös lähimmäisiämme. Olemme valmiit saamamme esimerkin nojalla toimimaan lähimmäistemme puolesta. Olemme valmiit toimimaan hädänalaisten hyväksi, olemme valmiit antamaan omastamme. Olemme valmiit toimimaan lähellä, mutta myös kaukana. Olemme valmiit viemään sanomaa rakkaudesta sinnekin, missä sitä ei vielä ole kuultu. Nyt ei ole kysymys vain suulla annetuista rakkauden lupauksista, vaan nyt on kysymys myös teoista ja toiminnasta. Rakkaus, jonka olemme saaneet osaksemme Jeesukselta, Vapahtajaltamme, panee meidät liikkeelle. Rakkaus on toiminnan vaikutin. Se on myös toiminnan voima. Jumala on rakastanut ja rakastaa meitä, rakastakaamme me Häntä ja lähimmäisiämme kautta koko maailman kansoja.
Tänään Kreikkaa uhkaa vararikko, kaikkialla pörssikurssit syöksyvät alas, maailman talous horjuu, länsimaiset talousjärjestelmät ovat vaarassa. Mikään ei tunnu kestävän, mutta Jumalan rakkaus ei horju. Kohtaamamme Jumalan rajaton rakkaus ei ainoastaan pane meitä liikkeelle, vaan se tuo meille myös ilon ja rauhan. Miksi me murehdimme aineellisia asioita, kun meidän syntisten velat on maksettu viimeistä senttiä myöten. Risti on vedetty velkakirjan yli, emme tarvitse mitään velkasaneerauksia, tai velkojen osittaista anteeksiantamista. Kaikki on jo Golgatalla sovitettu loppuun saakka. Taivas on auki, iankaikkinen elämä odottaa. Ei meillä ole aihetta murheeseen. Meillä on ilon ja riemun päivä joka päivänä 24/7. Meidän ei tarvitse lähteä mukaan murehtimaan maailman kanssa turhia, vaan saamme iloita armosta ja iankaikkisesta autuudesta. Ystävät pitäisikö meidän antaa rohkeammin tuon autuuden ilon näkyä elämässämme. Miksemme kokoonnu kiitostilaisuuksiin ja laula kiitosta Herralle niin, että se kaikuu ja raikuu kirkkojen metristen kiviseinienkin läpi maailman lasten kuultavaksi. Se herättäisi kyselyä, mitä on tämä joukko, joka tällaisen laman aikanakin laulaa ylistystä. Heille saamme vastata: ”se on se joukko, joka on pessyt vaatteensa Karitsan veressä”, se on joukko, joka on armosta autuas ja matkalla iankaikkiseen elämään. Nyt tarvitsemme ”riemuherätystä”. Kyselijöille voimme vasta myös, että liity sinäkin tähän ylistäjien joukkoon. Jätä pois maailman murheet ja maallisen omaisuuden rohmuaminen, usko syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä, siitä syttyy ylistysvirsi.
Rukous
Rakas Jumala, avaa meidät näkemään oma syntisyytemme, oma Kainin tilamme. Avaa meidät näkemään rajaton rakkautesi Jeesuksessa Kristuksessa. Kirkasta armosi meille ja herätä meissä rakkautta lähimmäisiämme kohtaan. Pyydämme herätystä tälle lakeuden kansalle. Pyydämme, että niin Lapuan kuin Kyrönjoen laaksoissa pian viriäisi valtava kiitosvirsi. Näitä emme voi itse saada aikaan, sen vuoksi pyydämme, että lähetä Pyhä Henkesi vaikuttamaan tämän keskuuteemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti