Kirjoitus Pohjankyrö-lehdessä 29.5.2019
Helatorstain kirjetekstissä,
Apostolien tekojen kirjan alussa, on pari kohtaa, jotka tuntuvat tylyiltä, jopa
jossain määrin Raamatun kielenkäyttöön sopimattomilta.
Ensimmäinen niistä on Jeesuksen oma
lausuma ”Ei teidän tule tietää aikoja eikä hetkiä”. Jeesus oli ylösnousemisensa
jälkeen koolla opetuslastensa kanssa. Opetuslapset tajusivat, että valtavia
tapahtumia oli menossa. Hekin odottivat, että nytkö Jeesus ottaisi vallan
täällä maanpäällä, vapauttaisi Israelin ja ajaisi roomalaiset miehittäjät
maasta. Opetuslapsetkaan eivät vielä tajunneet mikä oli Jeesuksen perimmäinen
tehtävä. Se kirkastui heille vasta helluntain jälkeen, kun he saivat Pyhän Hengen
lahjan. Ei meidänkään tarvitse kaikkea tietää. Raamattu kertoo suoraan ja
selkeästi kaiken sen, mikä on meidän pelastuksellemme välttämätöntä. Ei meidän
tule rakennella matemaattisia tai muitakaan tieteellisiä kaavoja, joilla
pyrkisimme laajentamaan sitä, mitä Jumalan sana meille Raamatussa ilmoittaa.
Ydin kysymys on, että Jeesus ei tullut pelastamaan meitä ajallisista ongelmista
ja orjuuksista vaan hän tuli sovittamaan meidän syntimme ja pelastamaan meidät
vapaaksi kadotustuomista. Kun me tämän uskomme ja tiedämme, on meille riittävä
tietämys taivastiestä.
Toinen poikkeava ilmaus on ”Galilean
miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle?” Nämä sanat Jeesuksen
taivaaseenastumisen jälkeen sanoi opetuslapsille kaksi valkopukuista
taivaallista sanansaattajaa. He toivat
viestin siitä, että Jeesus on kyllä kerran palaava samalla äkkiarvaamattomalla
tavalla, kuin hänen taivaaseen astumisensa tapahtui. Näin on kerran tapahtuva,
mutta koska? Se on yksin Jumalan tiedossa. Eikä sillä tiedolla ole meille merkitystä.
Meille riittää, kun olemme joka hetki valmiita kohtaamaan Jeesuksen.
Pyhän Hengen voimassa saamme olla
ylösnousseen Jeesuksen todistajina Pohjankyrön levikkialueella, Jerusalemissa,
koko Juudeassa ja Samariassa aina maan ääriin saakka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti