YLIHÄRMÄ SEURAKUNTATALO 7.2.2014
Jorma Haukkalan muistotilaisuus
Mark. 4: 26–29
Jeesus sanoi: ”Tällainen on Jumalan
valtakunta. Mies kylvää siemenen maahan. Hän nukkuu yönsä ja herää aina uuteen
päivään, ja siemen orastaa ja kasvaa, eikä hän tiedä, miten. Maa tuottaa sadon
aivan itsestään, ensin korren, sitten tähkän, sitten täydet jyvät tähkään. Ja
heti kun sato on kypsynyt, hän lähettää sirppinsä, sillä korjuun aika on
tullut.”
Keskellä talvea tämä keväinen Jumalan sana,
joka on eräs ensi sunnuntain saarnateksteistä.
Kun toukotyöt on tehty ja siemen kylvetty
maahan, alkaa tapahtumasarja, jolle ei ihminen voi tehdä mitään. Siellä maan
mullassa siemen itää, murtautuu ylös ja kasvattaa korren, tähkäpään ja jyvät.
Siinä vaikuttavat sellaiset voimat, joita vain Jumala voi ohjailla. Kun kasvu
on valmis ja vilja kypsynyt korjuukypsäksi, tulee elonkorjaaja ja korjaa sadon.
Ihminen ei voi tuota tapahtumasarjaa edistää eikä estää. Me emme oikeastaan voi
edes ymmärtää tuota kasvun ihmettä.
Tuo Jeesuksen esittämä maanläheinen vertaus
on kuvaus Jumalan valtakunnasta. Kristukseen pohjautuva Jumalan valtakunta
menee eteenpäin ihmisvoimista riippumatta. Jumalan aika virtaa pysähtymättä
eteenpäin. Kun meidänkin aikanamme evankeliumia saarnataan, se tarkoittaa, että
siementä kylvetään. Jumalan valtakunta on murtautumassa esiin. Miten se tapahtuu,
sitä emme tiedä emmekä ymmärrä. Miten kylvetty siemen itää, miten kasvaa, miten
kantaa satoa, se on Jumalan ohjattavissa. Kun Jumalan myllyt jauhavat, me
ihmiset emme voi sitä estää tai edistää.
Se on kuitenkin selvää, että jossain
vaiheessa kylvön ja kasvun aika loppuu. Heti kun vilja on kypsynyt, alkaa
elonkorjuun aika. Silloin kerätään vilja pellolta puitavaksi ja puhdas vilja
viedään aittoihin.
Jumalan koko maailmanajan kello käy
eteenpäin. Kello käy myös meidän jokaisen yksittäisen ihmisen kohdalla. Kuljemme
jokainen kohti päämääräämme. Olemme tänään saattaneet Jorma Haukkalan
syntymäseurakuntansa kirkkomaahan. Hänen elämäntiensä sieltä pienestä Haukkalan
kylästä vei kauaksi, suureen maailmaan. Olin poikanen, kun Jorma ja Bertta
lähtivät Amerikan mantereelle. Muistoissani on kuitenkin joitakin mielikuvia
sieltä Haukkalan ”pikkutuvasta”, jossa kylän pojat usein kokoontuivat Jorman
ympärillä. Vaikka Jorman ja Bertan tiet veivätkin kauaksi, eläkepäivillään he
palasivat kotiseurakuntaansa. Sain tavata Jorman vielä muutaman kerran heidän
palattuaan takaisin kotimaahan. Henkilökohtaiset muistot Jormasta ovat
kuitenkin varsin pienet.
Siemenen kylvöstä multaan, on mielestäni
myös kuva ihmisen hautaamisesta. Ruumis kätketään multaan, mutta kerran se on
nouseva ylös, silloin lopullisen sadonkorjuun aikana. Emme voi sitä käsittää.
Se on Jumalan suuri ihmeteko. Kuoleman vallat murtuvat. Kuolleet heräävät elämään.
Silloinkin on kysymyksessä sellaiset voimat, joihin ihmisvoima ei voi
vaikuttaa. Se on käsittämätöntä meidän järjellemme, mutta me saamme uskoa sen
todeksi Jumalan oman Sanan todistuksesta.
Samalla kun tuo evankeliumin vertaus kuvaa
maailmanajan tapahtumia, se on sana myös meille yksityisille ihmisille. Olemme
saaneet vastaanottaa Sanan siemeniä. Toivottavasti ne ovat meissä pudonneet
suotuisaan maaperään. Tuo sana vaikuttaa myös meissä valtavia asioita, joita
emme ymmärrä emmekä voi niitä itse aiheuttaa. Se on Jumalan voima, että me
uskomme.
Jumalan suureen suunnitelmaan kuului koko
ihmiskunnan pelastaminen. Siitä kertoo evankeliumi. Se edellytti, että Hän
antoi oman poikansa uhrattavaksi meidän syntiemme sovitukseksi. Jeesus antautui
Golgatan ristille, meni kuolemaan, mutta nousi kolmantena päivä kuolleista.
Samoin meidänkin pitää siirtyä ajasta ikuisuuteen kuoleman kautta, mutta samoin
meidätkin Jumala herättää kuolleista, kun aika tulee.
Tämän valtavan uhrauksen Jumala teki
kaikkien ihmisten tähden, sen vuoksi, että jokainen ihminen voisi kerran
ylösnousemusaamuna tulla taivaan kirkkauteen. Meidän kaikkien tähden, sinun ja
minun tähden. Niin paljon Jumala meitä rakasti, että uhrasi ainoan Poikansa
meidän puolestamme, sinun ja meidän jokaisen syntien sovitukseksi. Ovi
taivaaseen on näin avattuna.
Matkanteko on turvallista, kun kuljemme
Jeesuksen meille avaamaa tietä pitkin kohti avattua taivaan porttia. Tämä
kaikki on sinulle tarjolla ilmaiseksi, saat sen uskolla omistaa jo nyt, kun
saat uskoa kaikki syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa
sovintoveressä.
Jumala herättää meissä uskon. Hän sanansa kautta
tekee meissä työtään, kasvattaa elonkorjuuta varten. Eikös olekin turvallista,
kun saamme kokonaan jättäytyä Jumalan hoitoon. ”Hän, joka on alkanut teissä
hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka” (Fil.1:6).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti