Vähäkyrö Sk-lauluilta 19.4.2015 Srk-koti
Kirkkoraamattu 1933/38: Joh. 10:9 ”Minä olen ovi; jos
joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle
ja käyvä ulos ja löytävä laitumen.”
Tänään on Hyvän Paimenen sunnuntai. Johanneksen
evankeliumissa Jeesus monta kertaa vertaa itseään johonkin asiaan sanomalla,
että minä olen. Esim hän sanoo, minä olen elämän leipä tai minä olen elämän
vesi. Jossakin paikassa hän sanoo, Minä olen tie. Nyt hän sanoo, Minä olen ovi.
Sanat liittyvät laajempaan yhteyteen, jossa Jeesus puhuu lammastarhasta,
johon lampaat yöksi ajetaan turvaan pedoilta ja varkailta. Sieltä paimen käy
aamulla hakemassa omat lampaansa niityille ja laitumille. Jeesus vertaa
itseään juuri tämän lammastarhan oveen.
Tässä sanassa näemme kahden tasoisen opetuksen.
Toisaalta Jeesus on ovi yhteiseen kristilliseen seurakuntaan. Sinne tullaan jäseneksi
Jeesuksen kautta. Kasteessa meidät liitetään Jeesukseen, hänen kuolemaansa,
hänen ylösnousemukseensa ja hänen kauttaan rakentuvaan seurakuntaan. Jeesus
on ovi pyhien yhteiseen yhteyteen täällä maanpäällä. Muuta tietä ei ole meidän
kirkkomme seurakunnan jäsenyyteen.
Toinen näkymä tästä tekstistä nousee iankaikkisuuteen.
Jeesus on ovi iankaikkiseen elämään. Niin kuin seurakuntayhteyteen käy tie
vain Jeesuksen kautta, sama tie vie myös taivaaseen iankaikkisuuteen. Jeesus
on ainut reitti sinnekin. On vain yksi
ovi, mutta se on varmasti auki kaikille. Sen on meille syntisille Jeesus
avannut uhrillaan Golgatan ristillä. Ei sitä kukaan ihminen, eikä mikään voima
voi meiltä sulkea. Itse kyllä voimme tuon oven hyljätä, kulkea sen ohi ja jäädä ulkopuolelle.
Jokainen, joka uskossa Jeesuksessa täällä ajassa viimeisen kerran silmänsä
ummistaa, hänelle avautuu taivas. Hän on käymässä sisään iankaikkiseen iloon
Jeesus-ovesta.
(DigiNovum jae jakeelta etenevä kommentaari: Joh. 10:9)
”Jeesus on ainoa ovi. Hänen kauttaan käymme sisälle pelastukseen, elämään ja
iloa tuottavaan palvelustyöhön. "Käyvä sisälle ja käyvä ulos" kuvaa
täydellistä vapautta ja turvallisuutta. Ja me löydämme "laitumen",
sielumme saa ravintoa. Paimenen tehtävä on löytää lampaille laidunmaita. Jeesus
on itse sielun ravinto. Hän on elämän leipä.”
Suurta on huomata, että Jeesus-ovi kutsuu meitä myös
palvelutyöhön. Ovessa on saranat, voimme mennä ulos, mutta myös palata
takaisin. Valtavaa onkin todeta, että lapsena kaste ja siihen liittyvät Jumalan
lupaukset ovat iäti voimassa. Vaikka olisimme hyljänneet Jeesuksen, saamme
palata taivaan tielle uudelleen ja uudelleen. Niin kauan kuin aikaa täällä
maanpäällä riittää, paluu on mahdollista. Jumala ei liittoaan kadu,
päinvastoin. Hän päivittäin kantaa meistä murhetta ja yrittää kutsua tielle
takaisin. Käynti sisään ja käynti ulos kuvaavat myös sitä valtavaa vapauden ja
turvallisuuden tunnetta, mitä kristitty kokee Jeesuksen yhteydessä. Emme ole
vangittuna siellä kivimuurien ympäröimässä lammastornissa, vaan saamme elää
vapaata ja iloista elämää.
Mutta kannattaa tarkistaa, millä ovella me olemme.
Olemmeko todella ovella jonka nimi on Jeesus? Vai olemmeko kenties väärällä
ovella. Tänäänkin kaikuvat Jeesuksen sanat: Minä olen ovi, jokainen joka käy
minun kauttani sisään, pelastuu. Avaa ovi, usko syntisi anteeksi Jeesuksen
nimessä ja veressä ja jatka matkaasi turvallisesti. Taivaan ovi on jo auki
sinuakin varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti