keskiviikko 4. huhtikuuta 2018

PAHANTEKIJÄN ARMO


Vähäkyrö, kirkko, 30.03.2018, Ristinjuhla

Herra, me kiitämme sinua siitä, että ristisi on pystytetty keskelle tätä maailmaa. Hiljennä meidät sen edessä, niin että voimme kuulla ja ottaa vastaan sen sanoman. Anna ristin todistaa läsnäolostasi ja rakkaudesta, joka voittaa kärsimällä. Paina pyhä kuvasi syvälle sydämeemme. Siunaa tämä yhteinen juhlamme sinun pyhän nimesi kunniaksesi. Sinulle olkoon ylistys ikuisesti.

Luuk. 23:41-43. Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt." Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi." Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."

Tapahtui pitkänäperjantaina, sapatin aattona, aikaisemmin päivällä. Silloin kolme miestä riippui risteillä kuolemaan tuomittuina. Kaksi miehistä oli tuomittu omista rikoksistaan, kolmas syyttömänä omista teoistaan, mutta koko maailman rikokset hartioillaan. Siinä miehet keskustelivat, lausuivat viimeisiä lauseitaan kuolemaansa odottaen. Vaikka me tästä tapahtumasta usein puhumme ryövärin armosta, ei näitä syystä tuomittujakaan Evankeliumin mukaan heitä ei voida sanoa ryöväreiksi, joiksi roomalaiset kutsuivat miehitysvallan vastarintaliikkeeseen kuuluvia. Evankelista haluaa, että ei vaan mitenkään syntyisi kuvaa, että Jeesuksella olisi ollut mitään tekemistä maallisen kapinaliikkeen kanssa. He olivat pahantekijöitä oman aikansa rikollisia. Evankeliumi ei puhu ryöväreistä, vaan pahantekijöistä,

Ehkä toinen pahantekijöistä oli enemmän valveutunut. Hän tiesi, näki ja uskoi, että Jeesus oli todellinen Messias. Vaikka Jeesus riippui ristillä samanlaisessa tilassa heidän kanssaan, pahantekijä tiesi, että Messias ottaisi vallan. Silloin oli hyvä kuulua hänen joukkoihinsa.

 Pahantekijä näki ja koki ristillä Jeesuksen pyhyyden ja puhtauden. Samalla hän näki ja kauhistui omia syntejään. Häneltä puuttuivat tyystin kaikki omat hyvät teot, oli vain rikoksia. Hänellä ei ollut mitään hyvää tuotavana. ”Me jotka kärsimme tekojemme tähden.” Siinä oli hänen tunnustuksensa. Kuitenkin hän uskoi Jeesukseen ja uskalsi pyytää armahdusta. Hänen tunnustuksensa sisälsi paljon. Ensinnäkin hän tunnusti tekemänsä rikokset. Hän tunnistautui syylliseksi. Hän näki oman kuolemansa läheisyyden, mutta hän tunnusti uskovansa, että vaikka hän kuoleekin hänen sielunsa jää elämään. Hän tunnusti sielun kuolemattomuuden. Hän tunnusti myös, että on toinen valtakunta, jonka Messias tulee ottamaan haltuunsa ja jonka avaimet haltija hän oli. Pahantekijä uskoi sielunsa pelastuksen yksin Vapahtajan varaan. Hän ei pyytänyt pääsyä alas ristiltä tai lähestyvästä kuolemasta pääsemistä, vaan hän ukossa pyysi pelastusta omalle sielulleen.

Ja mitä tapahtui! Katuva rikollinen sai kuulla päästön sanan. Tänä päivänä olet oleva paratiisissa. Mitä tässä tarkoitetaan sanalla paratiisi. Oikeastaan se tarkoittaa aidattua puistoa tai puutarhaa. Alkuperäisessä kreikankielisessä Raama­tussa sanaa käytetään Edenin puutarhasta. Yleensä sana ymmärretään turvallista ja ihanaa lepoa Jumalan huomassa, ylösnousemista odotettaessa, Kristuksen kanssa olemista.

Monet, monet ihmiset ovat kokeneet pahantekijän armon. Aivan elämänsä viime hetkellä he ovat katuneet syntejään ja antaneet Jeesuksen armon tulla sydämeensä. Näin he ovat päässeet Paratiisiin asumaan Jumalan luokse.

Ystävä! Mitä sinulla on tuotavana Jeesukselle? Onko hyviä tekoja, hurskasta elämää, ahkeruutta ja menestymistä elämässä. Vai voitko tuoda Jeesukselle lujan uskosi ja ahkeran hartauselämäsi. Ne kaikki ovat hyviä ja tavoiteltavia asioita. Niiden eteen kannattaa nähdä vaivaa ja tehdä työtä, mutta Jumalan edessä me olemme aivan samanlaisia kuin nuo pahantekijät Golgatan ristillä, emme yhtään parempia. Katuvalle ja Jeesukselta armoa anovalle avautui Paratiisi. Katumattomasta pilkkaajasta ei Evankeliumi kerro mitään. Hänen osansa oli iankaikkinen kuolema.

Vietämme pitkänperjantain juhlaa, ristinjuhlaa.  Saamme käydä Jeesuksen ristin juurelle yhtä kurjana kuin tuo ristinpahantekijä. Saamme tuoda Jeesukselle tulijaisiksi koko kamalan syntikuormamme. Ei Jeesus meiltä muuta odotakaan. Hän tuntee meidät ja tietää, että emme me muuhun pystykään. Saamme uskoa rikoksemme Vapahtajamme sovittamiksi. Saamme uskoa, että meidänkin syntimme olivat Golgatalla Jeesuksen kannettavana.

Kalliisti lunastettu Ystävä! Kumarru Jumalan kasvon eteen ja tunnusta katuen Hänelle kaikki ne teot, jotka tunnet synneiksi. Tunnusta myös ne teot, joita et itse edes ole synniksi mieltänyt. Tänään taivaasta kuuluu sinulle Jumalan ääni: poikani, tyttäreni! Sinun syntisi ovat anteeksi annettu, Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Tämän sinä saat uskolla omistaa ja kulkea kohti Paratiisia.

Ristinpahantekijä sai osakseen aivan viime hetkellä armon, ihanan osan. Me saamme tänään, tässä ja nyt vastaanottaa armon. Älä jää odottamaan sitä viime hetkeä, vaan ota jo nyt Jumalan armo vastaan. Voi olla, että viime hetki tuleekin yllättäen. Voi olla, että emme silloin enää jaksa käsitellä elämemme tilaa. Me saamme jo nyt, juuri tällä hetkellä nauttia armosta ja anteeksiantamuksesta.  Me saammi niistä iloita jo nyt.

SK 216:1. Jeesuksen haavoihin maailman synti / yhtenä päivänä hukkunut on. / Yhdellä uhrilla autuuden lähde / puhkesi Golgatan kalliohon. / Tulkaa siis kaikki ja lähteestä juokaa, / armoa ilmaista ammentakaa! / Lähteelle syntinne kaikki nyt tuokaa, / autuuden lahjaksi saa omistaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti